Vihreiden puoluekokous viikko sitten keräsi Espoon Otaniemeen satoja vihreitä toimijoita ympäri maan. Myös Lapista lähti puoluekokousdelegaatio käyttämään niitä seitsemää ääntä, joihin piirin jäsenmäärä meidät oikeuttaa. Puoluekokous järjestetään vuosittain siten, että joka toinen vuosi käsitellään tärkeitä poliittisia papereita ja joka toinen vuosi tehdään merkittävät henkilövalinnat. Tällä kertaa vuorossa oli henkilövalintakokous, jossa kokousväki pääsi päättämään puolueen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista, puoluesihteeristä, puoluehallituksesta ja puoluevaltuuskunnasta.

 

Piirimme kevätkokouksessa Sodankylässä olimme jo alustavasti keskustelleet näistä henkilövalinnoista. Kevätkokous asetti Lapin ehdokkaaksi puoluehallitukseen Sari Ylipullin Rovaniemeltä ja puoluevaltuuskuntaan Satu Kuhan Inarista sekä Mervi Tuohimaan Kemistä. Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaisiin kevätkokouksemme päätti olla ottamatta kantaa ja valtuutti piirin kokousedustajat perehtymään ehdokkaisiin ja tekemään itse äänestyspäätökset. Kokouksessa nostettiin kuitenkin esiin Krista Mikkonen Joensuusta ja Anne Bland Huittisista, sillä heillä koettiin olevan vahvaa ymmärrystä maaseudun ja periferia-alueiden vihreästä politiikasta. Näiden nimien lisäksi kokousdelegaation keskusteluun nostettiin jyväskyläläinen Touko Aalto, joka vakuutti aktiivisella ja rohkealla otteellaan. Tiukkaakin tiukemman äänestyksen jälkeen nämä kolme tulivat valituiksi, joten olimme tulokseen kaikkinensa todella tyytyväisiä. Puoluesihteerikisan voitti lopulta varsin selkeällä ääntenenemmistöllä Lasse Miettinen, josta saamme erinomaisen aisaparin puheenjohtaja Niinistölle tuleviin vaaleihin. Lasse aloitti työnsä heti valintansa jälkeen tarmolla lähestymällä puolueen jäseniä – olettehan bonganneet sähköposteistanne puoluesihteerin lyhyen webropol-kyselyn?

 

”Tunnelma oli mitä mahtavin ja mielenkiintoista on nähdä vihreän politiikan laaja skaala kylien ongelmista aina kansainvälisiin asiakokonaisuuksiin saakka.” Satu M.

 

Toisin kuin varapuheenjohtajista ja puoluesihteeristä muista luottamuspaikoista ei äänestetty kokoussalissa, vaan niitä varten kokous asetti vaalivaliokunnan, joka pyrki excel-taulukoita pyörittämällä rakentamaan puoluehallituksesta ja –valtuuskunnasta tasapainoisen ja monipuolisen kokonaisuuden. Lappilaisina saatoimme olla jälleen tyytyväisiä, sillä ehdokkaamme Sari valittiin puoluehallituksen varajäseneksi ja Satu valtuuskuntaan, Mervi varanaan. Vaalivaliokunta oli lähes yksimielisesti sillä kannalla, että myös pienemmillä piireillä on oltava edustus näissä elimissä, vaikka jäsenmäärä ei sitä edellyttäisikään. Lapista katsoen olen samaa mieltä: Lappi ja arktinen alue ovat todella keskeisiä alueita vihreälle politiikalle, joten on todella tärkeää, ettei alueen arkea edustavia henkilöitä suljeta päätöksenteon ulkopuolelle. Lappilaiset tuovat tärkeää asiantuntemusta koko puolueen linjaavaan työskentelyyn.

 

Aloitteiden käsittelyä en päässyt itse seuraamaan, sillä oma aikani meni vaalivaliokunnassa. Aloitteita oli kuitenkin tehty pitkä liuta ja ne jakautuivat poliittisiin ja järjestöllisiin. Yksi eniten uutisointia herättänyt hyväksytty poliittinen aloite linjasi, että puolue kannattaa alkoholin ulosmyyntiä ravintoloista tiettyjen pelisääntöjen mukaan (myyntiajat vastaa kaupan myyntiaikoja, päihtyneelle ei myydä) sekä pienpanimoiden mahdollisuutta myydä tilatuotteitaan suoraan tilalta tilaviinien tapaan. Uutisoinnissa on noussut esiin kansanterveydelle koituvat uhkatekijät, mutta aloitteen laatijat eivät nähneet riskiä kovin merkittävänä, sillä ravintoloiden ulosmyynti olisi todennäköisesti varsin kohtuullista. Tarkempia perusteluja aloitteelle löytyy esimerkiksi tästä tuoreen valtuuskunnan varapuheenjohtajan Jaakko Stenhällin blogitekstistä.

 

”Innostavinta oli kuulla puolueen johdon hengennostatuspuheita. Kiinnostavaa kuulla kentän ääni poliittisessa keskustelussa. Äänestäminen toi aidon demokratian tuntua. Tuntuu hienolta olla vihreä!” Jetta H.

 

Järjestöllisistä aloitteista ehkä eniten huomiota herätti ja tiukinta äänestystulosta ennakoi lähinnä ViNOn esillä pitämä tavoite kahden puheenjohtajan malliin siirtymisestä. Erinomaista taustoitusta mallista löytyy täältä. Kahden puheenjohtajan malli on jo melko yleinen muissa eurooppalaisissa vihreissä puolueissa ja sitä kannatetaan esimerkiksi tasa-arvon edistäjänä ja henkilösidonnaisen politiikan vähentäjänä. Mallin vastustajat eivät ole pitäneet mallia sopivana Suomen poliittiseen järjestelmään ja ovat toisaalta huolissaan puolueen mahdollisesta jakautumisesta kahteen leiriin, kukin oman puheenjohtajansa taakse. Puoluekokous päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen ryhtyä selvittämään malliin siirtymistä. Myös mallin vastustajista moni oli sitä mieltä, että puoluekokouksesta toiseen toistuva aloite on hyvä selvittää kertaalleen kunnolla, jotta asiasta päästään jonkinlaiseen selvyyteen. Seuraavassa kokouksessa sääntömuutos vaatisi kuitenkin 2/3-enemmistön toteutuakseen, eikä tämänkertaisessa äänestyksessä oltu vielä kovin lähellä tuota enemmistöä. Mitä mieltä lappilaisten tulisi olla – onko kahden puheenjohtajan malli juuri sitä edelläkävijyyttä ja olemassa olevien rakenteiden tuulettamista, jota vihreältä politiikalta kaipaamme? Vai toteutuisiko uhkakuvat, joissa puolueen sisäinen yhtenäisyys kärsisi ja vihreästä politiikasta viestiminen kävisi liian haastavaksi?

 

Järjestöllisissä aloitteissa hyväksyttiin myös kolmipäiväisen puoluekokouksen kokeilu, joten ensi vuonna tätä herkkua on tarjolla vielä enemmän! Suosittelen kaikkia aktiivisia toimijoitamme harkitsemaan puoluekokousedustajaksi pyrkimistä, sillä kokemus on todella ainutlaatuinen ja luo mahtavaa vihreää yhteishenkeä, josta on hieno päästä osalliseksi! ”Puoluekokous on ihmisen parasta aikaa” – siihen on helppo yhtyä.

 

 

Annakaisa Tikkinen

Puoluekokousedustaja / Lapin vihreä seura

Kolari

 

Ps. Delegaatiomme jäsenet Sari Ylipulli ja Satu Miettinen kävivät pitämässä kertakaikkisen loistavat puheenvuorot sunnuntain poliittisessa keskustelussa! Tärkeää asiaa minuutin mittaisiin tykityksiin. Tekstit löytyvät täältä:

 

Satu Miettinen: Pohjoinen ei ole vain politiikan pelikenttä

 

Sari Ylipulli: Vihreiden nostettava profiiliaan saamelaisten oikeuksien puolustajana