Lapin Vihreiden kysymykset puheenjohtajaehdokkaille!

| 29.5.2017 | Tiedotteet

Vihreiden puheenjohtajakiertue ei yltänyt tänä vuonna Oulua pohjoisemmaksi. Tästä syystä Lapin Vihreiden piirihallitus päätti esittää puheenjohtajaehdokkaille muutaman kysymyksen meille lappilaisille erityisen tärkeistä teemoista. Kysymyksiä oli mahdollista esittää myös piirin fb-sivun kautta. Vastausten merkkimäärä rajattiin 600 merkkiin. Alta löydät kysymykset sekä ehdokkaiden vastaukset – toivottavasti niistä on iloa äänestyspäätöksen tekemisessä! Lisätietoa ehdokkaista sekä Helsingin ja Jyväskylän paneeleiden taltioinnit löydät täältä.

1. Mitä alueellinen tasa-arvo merkitsee sinulle ja miten se näkyy tekemässäsi politiikassa?

2. Kun ympäristö voi hyvin, ihminen voi hyvin, mutta töitäkin pitäisi olla. Miten ympäristöarvot ja Lapin elinkeinot ovat sovitettavissa yhteen? (Tämä on erityisesti Lapin toimintaympäristössä keskeinen kysymys. Miten näet asian esimerkiksi kaivos- ja metsäteollisuuden, maa- ja porotalouden tai matkailun kannalta?)

3. Miten arvioisit sote-uudistuksen vaikutuksia Lapin sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuteen ja laatuun?

4. Mikä asia olisi sinulle henkilökohtaisesti niin tärkeä teema, että haluaisit nostaa sen puolueen kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa? (Koulutusleikkauksia ei tarvitse tässä toistaa. :)) 

5. Pääsetkö vierailemaan Lapin vihreiden piiripäivillä 19.-20.8.2017 (alustavasti Äkäslompolossa)? Merkkaappa kalenterhiin jo valhmiiksi! (Kuutheensathaan merkhiin saat varmasti mahtuhmaan muitaki terhveisiä lappilaisile vihreile! Tähän saapi sanoa!)

 

KRISTA MIKKONEN

  1. Alueellinen tasa-arvo on minulle tärkeää. Jokaisen alueen omiin vahvuuksiin tulee panostaa, jotta alueen elinvoimaisuus säilyy. Paikalliset olosuhteet ja toimintaympäristö pitää huomioida päätöksiä tehtäessä. Olen kannattanut sitä, että korkeakoulutusta on tarjolla eri puolella Suomea. Olen kannattanut alueellistamispäätöksiä silloin, kun ko alueella on kyseisen alan osaamista ja koulutusta. Olen ajanut resurssien suuntaamista eri puolille Suomea, jotta maakuntien elinvoimaa voidaan turvata.
  2. Yhteensovittaminen on elinehto. Vahvassa nousussa oleva matkailu ei pärjää jos luontoarvoja ei vaalita. Kaivosten lupaehdoissa ja niiden valvonnassa on oltava tiukka. Uusien kaivosten osalta on peilattava vaikutukset muihin elinkeinoihin. Jos kokonaisvaikutukset ovat negatiiviset, ei kaivosta tule perustaa. Natura-alueille kaivoksia ei pidä sallia. Metsäteollisuuden kohdalla on huomioitava sama asia. Hakkuumäärien ja metsänkäsittelytapojen tulee olla sellaisia, etteivät ne heikennä muiden elinkeinojen mahdollisuuksia eikä uhkaa monimuotoisuutta. Porotalouden osalta ylilaidunnus on uhka.
  3. Pelkään, että valinnanvapaus ei tuo lisäarvoa Lappiin ehken Rovaniemeä lukuunottamatta. Markkinaehtoista toimintaa ei synny alueille, jossa väestöpohja on pieni. Toivon, että sote-uudistuksen myötä Lapissakin otettaisiin käyttöön erilaisia liikkuvia palveluita, joilla voidaan turvata palveluiden saavutettavuus syrjäisimmilläkin alueilla. Lähipalvelupisteiden karsiminen on uhkana.
  4. Luonnonsuojelun tason turvaaminen. Esimerkiksi luonnonsuojelurahoista on leikattu niin rajusti, että esim. Metso-ohjelman toteutus on vaarassa. Soidensuojeluohjelman toteutus jäi kesken.
  5. Merkkasin kalenteriin, ainakin toistaiseksi näytti mahdolliselta. Lapin piiri kummikansanedustajana tulen mielelläni paikalle olin puolueen puheenjohtaja tai en. Paljon tsemppiä teille sinne Lappiin! Teette hyvää ja tärkeää työtä, vaikka olosuhteet siellä on toisinaan varsin haastavat. On äärimmäisen tärkeää, että annatte vihreydelle paikalliset kasvot, vain siten voimme saavuttaa yhä useamman pohjoisen ihmisen luottamuksen.

 

EMMA KARI

  1. Vihreiden politiikan ytimessä olevat tavoitteet tarjoavat ratkaisuja koko Suomelle. Ei vihreiden keskeisiä linjauksia ympäristöstä, koulutuksesta, sotesta tai elinkeinopolitiikasta ole tehty muutamaa isoa kaupunkia ajatellen – vaan koko maata. Esimerkiksi hallituksen tekemät koulutusleikkaukset vahingoittavat nimenomaan alueellista tasa-arvoa. Pahimpia kärsijöitä ovat pienempien paikkakuntien pojat. On tärkeää, ettemme luo keinotekoista vastakkainasettelua suurten kaupunkien ja muun maan välille. Tällainen vastakkainasettelu vahingoittaa koko Suomen menestystä.
  2. Ympäristöarvojen ja talouden vastakkainasettelu on vanhanaikaista ajattelua, josta pitäisi päästä vähitellen eroon. Osin tämä on kummunnut ajattelusta, jossa ainutlaatuiselle luonnolle ja koskemattomina kasvaville metsille ei ole annettu mitään arvoa. Matkailun myötä on käynyt selväksi, että metsä ei ole arvokasta ainoastaan selluna. Samoin on ymmärretty, että jokiin nousevat lohet ovat myös taloudellisesti arvokkaampia kuin mereltä pyydetyt.
  3. Sote-uudistuksen tavoitteena piti olla terveyserojen kaventaminen ja hoitoketjujen yhtenäistäminen. Ongelmallista hallituksen sote-uudistuksessa on se, että vaikutuksia on vaikea tietää ja riskit ovat valtavia. Hallituksen mallissa palveluketjut pirstaloituvat pakkoyhtiöittämisen myötä ja terveysfirmojen kermankuorinta aiheuttaa suurta huolta. Lapilla on tietysti sotessa myös omat erityiskysymyksensä: Lapin etäisyydet ovat pitkät, suuri matkailijoiden määrä tuo oman haasteensa maakunnan palvelutasoon ja pitää pystyä turvaamaan myös saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut.
  4. Vihreissä hallitusneuvotteluihin lähtemisestä ja neuvotteluiden tavoitteista ja ehdoista sovitaan yhdessä. En halua kahta vuotta ennen vaaleja naulata kiinni tiukkoja kynnyskysymyksiä, koska kyse on ennen kaikkea kokonaisuudesta ja siitä, millaisessa tilanteessa neuvotteluja käydään. Puhun usein lupauksesta, jonka olemme antaneet äänestäjillemme. Mahdollisiissa hallitusneuvotteluissa, meidän on pidettävä kiinni arvoistamme ja antamistamme lupauksista, mutta samalla joudumme tekemään kompromisseja, koska muuten emme saa ainuttakaan tavoitettamme eteenpäin. Vihreät voi olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka suhtautuu vakavasti ilmastokriisiin ja luonnon suojeluun, panostaa koulutukseen ja pyrkii tekemään inhimillisempää politiikkaa.
  5. Olen Lapin kummikansanedustaja, joten tietysti tulen paikalle.

 

MIKA FLÖJT

  1. Hyvin tärkeää, painotan, otan huomioon ja edistän päätöksissä mm. Koulutuspolitiikassa. Tekisin selvityksen Norjan mallin mahdollisesta soveltamisesta Suomessa.
  2. Matkailu ja puhtaan luonnon villiruokatuottwet voimakkaassa kasvussa. Lapissa ILO sopimus pitää ratifioida ja Lapin maaoikeuskysymykset ratkaista ennen suuria resurssihankkeiden toteuttamista. Kunnilla tulee olla oikeus oikeusvaikuttaisilla yleiskaavoilla estää ei toivotut resurssihankkeet. Kaivosvero toteutettava siten että tuotto jaetaan kunnan ja valtion kesken sekä maksetaan täysimääräisesti haittakorvaukset haitankärsijoille. Metsähallituslaki tulee neuvotella uudestaan ja metsän hakkuu tulee toteuttaa valikoivasti. Metsähallituksen tuotosta osa jyvitettävä Lapin kuntiin.
  3. Pienemmillä paikkakunnilla heikentävästi. Aluekuntamalli voisi olla parempi monella alueella mm. Kemi-Torniossa. Lisäksi maakuntarajoista ei saa tulla este yhteistyölle.
  4. Kaivoslain uudistaminen. Sierilän voimalaitoksen ja Vuotoksen rakentamista luopuminen. Kalatielailla ja velvoitteiden muutoksella vaelluskalat takaisin Kemijokeen.
  5. Pääsen. Äkäslompolossa olinkin jo talvella osallistumassa ja puhumassa Kolarin kaivostilaisuudessa.

 

TOUKO AALTO

  1. Olen syntynyt Savonlinnassa, varttunut nuoruuteni Joensuussa, juurtunut Jyväskylään ja käyn töissä Helsingissä. Kahden varapuheenjohtajakauteni aikana olen kiertänyt paljon ympäri Suomea. Taustani kautta tunnen arjen todellisuutta hyvin eri puolella Suomea. Pyrin aina pitämään mielessäni, että samat ratkaisut eivät istu samalla tavalla kaikkien ihmisten arkeen eri puolella Suomea. Esimerkkinä taksi- ja apteekkiuudistus sekä soten valinnanvapaus. Alueellinen tasa-arvo on tärkeä painopiste, kun mietitään erilaisia uudistuksia ja niiden vaikutuksia.
  2. Suomen eri alueiden elinvoimaisuutta tulee edistää alueiden omilla vahvuuksilla, mutta sitä ei voida ajaa pelkästään elinkeinopolitiikka edellä, kuten esim. Talvivaaran tapaus tai avohakkuisiin perustuva metsätalous osoittaa. Koulutus ja verkostoituminen yhdistettynä uusien innovaatioiden ja kehittyvien toimialojen tukemiseen luo parhaat mahdollisuudet kestävälle elinvoimalle. Matkailu on Lapin yksi merkittävimmistä voimavaroista ja puhdas luonto sen kehittymisen elinehto. Vastasin Meville kaivoslaista ja metsätaloudesta, nuo vastaukset eivät mahdu tähän merkkimäärään.
  3. Sote-uudistuksen irtaantuminen sen alkuperäisistä tavoitteista eli eri alueiden ja eri ihmisryhmien välisten terveyserojen kaventamisesta, ta hillitsemisestä ja palveluiden saumattomista hoivaketjuista lyö korville etenkin suurten kaupunkien ulkopuolisia alueita. Ongelma on etenkin se, että sote-rahoituksen kriisi on aina myös sote-palveluiden kriisi. Palveluiden keskittyminen sinne, missä on asiakkaita ja markkinoita on huolestuttava kehityssuunta Lapille. Sote-uudistus pitäisi tehdä kansanterveys, ei markkinat edelle.
  4. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys ja näitä tavoitteita tukevat rakenneuudistukset talous, työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa, ilmasto- ja energiapolitiikan vihertäminen, koulutuspolitiikan suunnanmuutos leikkauksista osaamisperusteiseen kasvuun sekä sosiaalipolitiikan reformi, jolla mahdollistetaan ihmisille joustoa ja turvaa.
  5. En pääse. Olen työparini Marjon häissä.

 

OLLI-POIKA PARVIAINEN

  1. Alueiden eri olosuhteet on huomioitava päätöksenteossa ja pyrin näin toimimaan. Politiikkamme vaikutuksia on tarkasteltava riittävän laajasti. Kunnissa tarvitaan suunnitelmat siitä miten peruspalvelut järjestetään. Tulevilla maakunnilla on suuri vastuu huolehtia siitä, että esimerkiksi digitalisaatiota ja liikkuvia palveluja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän siellä missä palveluja on vähemmän. Lisäksi kaikkiin kuntiin pitäisi turvata vähintään yleisiä julkisia sote-palvelupisteitä.
  2. Kaivoslakeja on korjattava. Lupamenettelyjen on oltava avoimempia ja kestävämmin perusteltuja. Asukkaiden osallisuutta on lisättävä. Biotalouden elinkaarivaikutukset pitäisi huomioida paremmin. Metsiä pitäisi suojella rohkeammin ja soidensuojelua tehdä enemmän. Lapin matkailu on tärkeä elinkeino, mutta toisaalta ekosysteemit erityisen haavoittuvia. Asia vaatii tasapainoilua. Porotalouteen liittyvät kysymykset ovat usein herkkiä. Ne on sovitettava luonnon kantokykyyn kestävästi. Lapin luonto- ja luonnonvarakysymyksissä on myös huomioitava saamelaisnäkökulma.
  3. Politiikassa pitäisi muistaa että kunnat ja alueet ovat yksilöllisiä. Yksi sapluuna ei sovi kaikille. Haja-asutusalueilla yleiset haasteet liittyvät usein mm. väestön ikääntymiseen, katoaviin tai kadonneisiin lähipalveluihin, liikenneyhteyksiin ja mahdollisuuksiin tehtä työtä ja yrittää. Sote- ja maakuntauudistuksessa tulisi varmistaa, ettei päätöksenteko tosiasiallisesti karkaa enää kauemmas. Sosiaalipalveluissa paikallistuntemus on usein välttämätöntä. Keskustelu esimerkiksi valinnanvapaudesta tuntuu erikoiselta Lapin näkökulmasta, koska palvelut ovat jo nyt usein kaukana.
  4. Yksittäisiä tai euromääräisiä kynnyskysymyksiä ei kannata niitata kiinni etukäteen, vaan esittää yleislinja jolla neuvotteluihin mennään. Seuraavassa hallituksessa jossa olemme mukana, meidän on saavutettava sellainen hallitusohjelma, joka vähentää eriarvoisuutta, turvaa Suomen elinvoimaa, edistää ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta ja vastaa ilmastohaasteeseen riittävällä vakavuudella.
  5. Jos minut valitaan vihreiden puheenjohtajaksi, sitoudun vierailemaan Lapissa mahdollisuuksieni mukaan jo elokuussa. Mikäli minua ei valita, tulen kansanedustajana mielellään jossain vaiheessa vaalikautta käymään ja toivon että palaamme tähän asiaan puheenjohtajakisan jälkeen.

 

MARIA OHISALO

  1. Yhteiskuntatieteilijänä näen yhdenvertaisuuden laajasti: se on yhdenvertaisuutta kaikessa liittyen ihmisten taustaan ja statukseen, asuinpaikkaan jne. Olen syntynyt Helsingissä, mutta asunut, opiskellut ja työskennellyt myös Uppsalassa, Tukholmassa, Pariisissa ja Oxfrodissa, Kuopioon olen juuri palauttanut väitöskirjani ja tehnyt viime vuodet töitä Itä-Suomen yliopistolle. Kun puhun esimerkiksi köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä teemoista, samat teemat pätevät Hangosta Nuorgamiin, painotukset hieman vaihtelevat, mutta taustarakenteet ja mekanismit pysyvät samoina.
  2. Suomen kannattaa myydä ja markkinoida sitä missä me olemme hyviä: esim. kestävän luontomatkailun edistäminen on kasvuvalttejamme, mutta senkin täytyy tapahtua ympäristön ehdoilla, ei sitä riistäen. Hiljaisuus, puhtaus, kauneus ja rauhoittuminen tulevat olemaan isoja matkailuvaltteja ja yhdistettynä esimerkiksi erilaisiin hyvinvointipalveluihin tässä on mitä parhain kasvun paikka, joka perustuu palveluihin, ei tavaroihin. Arktinen osaaminen ja koulutuspanostukset arvoonsa. Kaivokset verolle ja velvoitettava ottamaan vakuutukset.
  3. Sote-uudistuksessa alueelliset erityispiirteet (kuten väestön sairastavuus, välimatkat jne.) täytyy huomioida paremmin. Valinnanvapaus on periaatteena hyvä, mutta käytännössä on painotettava jatkuvasti yhdenvertaisuutta ja ennaltaehkäisyä. Asuinpaikasta riippumatta palveluita on oltava saatavilla ja digitalisaatiota kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista. Jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat kuntien vastuulla ja tapahtuvat aina varhaiskasvatuksesta lähtien ihmisen elämän eri vaiheissa vauvasta vaariin.
  4. Paljon riippuu vaalien tuloksesta ja mitään ei kannata lyödä vielä lukkoon. Nostaisin isoksi kysymykseksi sen, että hallituksen olisi tehtävä strateginen suunnitelma Suomen saamiseksi hiilineutraaliksi 2030-luvulle tultaessa. Hallituskausi itsessään on lyhyt, mutta kaikkien tulevien hallitusten olisi kyettävä nojaamaan tähän pidemmän linjan strategiseen tavoitteeseen. Myös perusturvan tasoa olisi edelleen voitava korottaa ja pienituloisimpien ihmisten taloudellista tilannetta parantaa.
  5. Koska tahansa saa olla yhteydessä ja laittaa kutsua tulemaan. Työtilanteen kanssa sitten sovitellaan aikatauluja yhteen. Tuo viikonloppu vaikuttaisi olevan vielä tyhjänä 🙂

 

 

Lapin Vihreät kiittää puheenjohtajaehdokkaita vastauksista ja toivottaa paljon tsemppiä & jaksamista kisaan ihan jokaiselle!