Valtuustoaloitteet vuosina 2012 ja 2013
VALTUUSTOALOITE 4.11.2013
Lakkautettavien leikkipuistojen muuttaminen monipuolisiksi kaiken ikäisille sopiviksi voimapoluiksi
Oulun kaupunki suunnittelee osan leikkipuistojen lakkauttamista. Leikkipuistojen ylläpitäminen ja turvallisuus ovat lasten ja nuorten kasvulle sekä kehitykselle tärkeä asia. Uusien EU- turvallisuusstandardien vuoksi leikkipuistoja ja taloyhtiöiden leikkipaikkoja on jouduttu kokonaan tai osittain uusimaan tai ne ovat lakkautusuhan alaisia. Yleisiä puutteita ovat olleet keinujen vääränlaiset alustat kuten tiivistyvä hiekka, nurmikko, puu, kivet tai puu. Nykystandardien mukaan samassa rungossa saa olla vain kaksi samanlaisella istuimella varustettua riippukeinua. Jos halutaan istuin eri-ikäisille lapsille, keinun rungossa on oltava pystysuora välipuu.
Valtuustoaloitteessa esitän näiden lakkautettavien leikkipuistojen muuttamista monipuolisiksi kaiken ikäisille sopiviksi voimapoluiksi. Voimapolku on luontoon rakennettu reitti, jonka varrella on elpymistä edistäviä harjoitteita. Reitin varrelle sijoitetut taulut sisältävät harjoitteita, joiden suorittaminen edistää kävijän hyvinvointia. Voimapolkujen rakentaminen onnistuu yhteistyössä asukastupien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa sekä vaatii luovuutta. Voimapolku on ekologisesti ja kestävän kehityksen kannalta ympäristöä hyödyntävä, kustannustehokasta eikä vaadi suuria investointeja. Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon.
www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-02/uutinen-2.html
Maarit Sihvonen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
VALTUUSTOALOITE 4.11.2013
Oulunseutu Urheiluakatemian toiminnan auditointi Urheilija-akatemiaohjelman mukaisesti
Oulunseutu Urheiluakatemia (OSUA) on ansiokkaasti toiminut esikuvana koko suomalaiselle urheiluakatemiajärjestelmälle. OSUA on ollut edelläkävijä urheilijan urapolun luomisessa vuodesta 2001 lähtien ja näin mahdollistanut monelle kilpaurheilijalle sekä huippu-urheilijalle mahdollisuuden täyspainoiseen urheilu-uran, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen urheilijan arjessa.
OSUA:n toiminta on alusta alkaen ollut innokasta ja innovatiivista, johon Oulun kaupunki on osallistunut vahvasti antamalla harjoitustiloja ja rahallista tukea OSUA toimintaan.
Valtuustoaloitteeni on, että Oulunseutu Urheiluakatemia audiotoi toiminnan Urheilija- akatemiaohjelman mukaisesti ja näin voi käyttää Suomen Olympiakomitean hyväksymää tunnusta. Tämä mahdollistaa ja edesauttaa myös parempaa avustuksen saantia Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2013 avustuksen määrä oli 25 000€ (Lappi 50 000€, Vuokatti 40 000€).
Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan akatemiaverkoston johtamisesta. Se on huippu-urheilun alueellinen verkosto ja koko Urheilijan polun perustukiratkaisu, joka toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden mahdollistajana Urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Se tarjoaa osana huippu-urheiluverkostoa kansallisen toimintaverkoston koko suomalaiselle huippu-urheilulle. Urheiluakatemiaverkostossa on polun kaikissa vaiheessa olevia urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita, joiden osaamista kehitetään yhteistyössä huippuvaiheen ja osaamisohjelman asiantuntijoiden kanssa.
http://www.noc.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/
Maarit Sihvonen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
VALTUUSTOALOITE 16.9.2013
Vaikutusten arvioinnissa huomioitava arkiliikunnan olosuhteet
Oulun kaupunginvaltuusto nosti elokuussa 2013 hyväksymässään kaupunkistrategiassaan yhdeksi hyvinvoinnin painopisteeksi omaehtoisen terveyden edistämisen. Lisäksi strategiassa pyritään lisäämään liikunnallisuutta sekä edistämään arkiliikuntaa ja kevyen liikenteen osuutta kulkutapajakaumassa.
Arkiliikunnan edellytyksiin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää, sillä se ehkäisee sairauksia ja keventää täten hyve-puolen kustannuksia. Oulussa sairastavuusindeksi on koko maahan verrattuna korkea ja koko kansakuntaamme uhkaa liikkumattomuudesta ja istumatyöstä johtuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien voimakas lisääntyminen.
Panostukset arkiliikuntaan auttaa kaupunkia kohti hiilidioksidipäästötavoitteita ja se myös lisää kaupungin houkuttelevuutta uusien asukkaiden silmissä.
Oulussa ikäihmisille tehdyn kyselyn (Ikääntyneiden liikuntaympäristöjen kehittäminen) mukaan ikäihmisten tärkein liikuntaympäristö on oma arkiympäristö ja saman kyselyn yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan Oulun suosituin liikuntapaikka ovat kevyenliikenteen väylät. Arkiympäristö, sisältäen ulkoilureitit, kevyenliikenteenväylät, viheralueet ja korttelipihat, on hyvin tasa-arvoinen liikuntapaikka, laadukkaasti toteutettuna se on kaikkien saavutettavissa eikä sen käyttö kysy maksukykyä.
Kaupungin tuleekin jatkossa tutkia muiden vaikutusten arvioinnin lisäksi sekä kaavahankkeiden että muiden hankesuunnitelmien osalta, millaiset vaikutukset suunnitelmilla on arkiliikunnan olosuhteisiin. Liikunnan olosuhteista tehdään erillinen liikunnan olosuhteita koskeva selvitys ja se nidotaan osaksi suunnittelua ja päätöksenteon tueksi. Arvioinnin voi tehdä esimerkiksi liikuntatoimen ja kaavoituspuolen edustajat sovitun kriteeristön perusteella. Liikunnan olosuhteita
arvioidaan myös keräämällä yleisötilaisuuksissa liikunnan olosuhteita koskevaa osallispalautetta ja pyytämällä kaavaehdotuksesta kaupungin liikuntatoimen lausunto.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Jenni Pitko
kaupunginvaltuutettu
Vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
VALTUUSTOALOITE 16.9.2013
Valtuustoaloite syötävien marjapensaiden ja hedelmäpuiden
istuttamisesta kaupungin puistoihin ja viheralueille
Suuri osa kaupunkilaisista asuu asunnoissa, joissa ei ole pihaa ja mahdollisuutta ruoan kotikasvattamiselle. Kaupunki voisi tarjota palan omakotiasumisen mukavuutta istuttamalla kaikkien saataville, puistoihin ja viheralueille yhteisiä marjapensaita ja hedelmäpuita.
Esimerkiksi viinimarjapensaita voisi istuttaa kaupungin puistoihin kuten koristepensaita. Niiden ylläpitäminen ei tuo yhtään lisäkustannuksia jos vertaa koristepensaiden ylläpitämiseen. Sen
sijaan niillä olisi positiivinen vaikutus kaupungissa viihtymiselle ja yhteisöllisen kaupunkikulttuurin syntymiselle. Toppilansaaren tyrnipensaat ovat osoittaneet, että kiinnostusta yhteisille hyötykasveille on runsaasti.
Marjapensaita on hyvä olla ryppäinä, jotta niistä riittää mahdollisimman monelle ohikulkijalle tai vartavasten poimimaan tulleille. Sijainniksi marjapenskeskittymille sopii mikä tahansa
puisto tai viheralue. Remontissa olevaan Letkunpuistoon voisi suunnitella kaupunkipuutarhan, jossa olisi monenlaisia syötäviä marjapensaita. Tästä ilosta osansa voisi saada myös kaupungissa vierailevat matkailijat.
Kaupunki voisi myös kannustaa kaupunkilaisia istuttamaan oma-aloitteisesti hedelmäpuita ja marjapensaita viheralueille, jotka eivät ole puistoina, esimerkiksi kodin lähellä olevat metsät.
Jenni Pitko
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
VALTUUSTOALOITE 16.9.2013
Säännöllistä muistin testaamista
Muistisairaudet yhteiskunnassamme ovat kasvussa useista syistä
johtuen. Muistisairausdiagnoosin saa joka päivä lähes 40 ihmistä
Suomessa. Tämän lisäksi noin joka kolmas yli 65-vuotias kärsii muistin
heikkenemisestä, mikä aiheuttaa paljon huolta ja hämmennystä.
Omaisenkin on vaikea usein tietää, onko muuttunut käytös normaaliin
vanhenemiseen kuuluvaa vai muistisairauden alkua.
Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä monin tavoin muun muassa
elämäntapoihin vaikuttamalla. Yksi ennaltaehkäisyn muoto on
säännöllinen muistin testaaminen. Siksi ehdotan, että kaupunki
päättäisi säännöllisen muistin seulonnan aloittamisesta 65-vuotiaille
yhtenä terveydenhuollon ennaltaehkäisevänä ja siten mahdollisesti myös
kustannuksia alentavana ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia
lisäävänä palveluna.
Satu Haapanen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
VALTUUSTOALOITE 19.8.2013 (4:n valtuustoryhmän yhteisaloite)
Huvipuiston erilaiset sijoitusvaihtoehdot selvitettävä
Hietasaari on oululaisten ehkä tärkein virkistys- ja viheralue, jonne kaavaillaan nyt myös huvipuistoa. Mielestämme Oulu tarvitsee huvipuiston, mutta muualle kuin Hietasaareen, koska Hietasaari on liikenteellisesti kuin ympäristöllisesti huono sijoituspaikka. Asukkaat vastustavat huvipuistoa, kuten myös monet muut oululaiset.
Nyt Hietasaareen on tulossa uusia asuntoja. Tulevat asukkaat haluavat selkeän tiedon huvipuistoratkaisusta. Tämänkin takia on välittömästi selvitettävä muut mahdollisuudet huvipuiston sijoittamispaikat Oulun alueelta. Esitämme, että selvitystyö tehdään pikaisesti.
Ryhmiensä puheenjohtajat:
Mikko Raudaskoski (vas.)
Vaili Jämsä-Uusitalo (ps.)
Veikko Ervasti (vihr.)
Marja-Leena Kemppainen (kd.)
VALTUUSTOALOITE 19.8.2013
Oulun Energian irrottauduttava ydinvoimahankkeista
Oulun Energia on osallisena Olkiluoto kolmosessa ja suunnitteilla olevassa Olkiluoto nelosessa. Olkiluoto kolmosen rakentaminen on osoittanut, kuinka epävarmaa uuden ydinvoimalan rakentaminen voi olla. Oulun Energian omistamat osakkeet molemmissa yksiköissä oikeuttavat sähkönhankintaan näistä voimalaitoksista.
Esitämme, että Oulun Energia myy omistamansa osakkeet molemmissa yksiköissä ja käyttää näin saadut rahat uusiutuvien hajautettujen energiaratkaisujen kehittämiseen. Samalla esitämme, että Oulun Energia ei missään tapauksessa lähde mukaan Fennovoiman Pyhäjoen hankkeeseen.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Veikko Ervasti
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
VALTUUSTOALOITE 19.8.2013
Omahoidosta luopumista harkittava
Oulun kaupungin terveysasemilla on ollut käytössä muutaman vuoden ajan omahoitojärjestelmä. Kaupunginvaltuusto on saanut vuosittain tarkastuslautakunnalta tietoa sen käytöstä: käyttäjiä on ollut vähän.
Omahoidon käyttö edellyttää verkkotunnuksia ja tietokoneen internet-yhteyttä. Monella ikäihmisellä ei ole tietokonetta eikä kykyä käyttää sitä.
Kuinka paljon omahoidolla on ollut käyttäjiä tänä vuonna ja viime vuosina?
Onko omahoito vähentänyt soittokontaktien ja vastaanottokäyntien määrää? Korvaako omahoitokontakti vastaanottokäynnin?
Ovatko omahoitoa käyttävät potilaat sellaisia, jotka huolehtivat terveydestään muutenkin tavanomaista paremmin?
Poikiiko omahoitokontakti lisäkysymyksiä samaan tapaan kuin kommunikointi tekstiviestein?
Miten henkilökunta kokee omahoidon?
Terveyspalveluita paljon käyttävät ihmiset ovat yleensä iäkkäitä eikä heillä ole verkkotunnuksia tai tietokonetta. Miten he voivat käyttää omahoitoa?
Internetissä on mm. erilaisilla järjestöillä ja lääkeyrityksillä lukuisia ilmaisia omahoito-ohjelmia.
Monella potilaalla on kotona mm. verenpainemittari, verensokerimittari, vaaka, mittanauha jne. Omahoito kuuluu keskeisesti liki kaikkien sairauksien hoitoon. Miksi Oulun kaupunki maksaa omahoidosta? Paljonko omahoito maksaa Oululle vuodessa tai sopimuksen ajan?
Omahoitoa on perusteltu mm. sähköisen ajanvarauksen mahdollisuudella ja laboratoriokoevastausten saannilla. Voisiko omahoidosta erottaa hyvin toimivat osat ja jatkaa niiden turvin ettemme makaisi turhasta?
Oulun kaupunki on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja puolueilta toivotaan säästöesityksiä. Jos omahoito ei edelleenkään monen käyttövuoden jälkeen toteudu toivotulla tavalla ja jos sen kustannukset ovat kohtuuttoman suuret saatuun hyötyyn nähden, esitämme järjestelmästä luopumista.
Ari Matila
kaupunginvaltuutettu, (vihr.)
Vihreiden valtuustoryhmä
VALTUUSTOALOITE 19.8.2013
Valvontakameroista tuloja Oulun kaupungille
Oulun kaupungin tulee selvittää mahdollisuus järjestää liikennevalvontakameroiden asentaminen kaupungin merkittävimpiin valoristeyksiin. Samalla tulee selvittää, voiko kaupunki saada sakkotulonsa itselleen.
Oululaisautoilijoista jopa joka kolmas (Kaleva 10.5.2006) ajaa päin punaisia. Tämä aiheuttaa lukuisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita.
Kertyvistä sakkotuloista Oululla olisi mahdollisuus saada vuosittain jopa miljoonatulo.
Ari Matila
kaupunginvaltuutettu, Vihreä liitto
Vihreiden valtuustoryhmä
VALTUUUSTOALOITE 17.6.2013
Käyttäjälähtöisiä lähienergiapalveluita Hiukkavaaraan
Sitran selvitysten mukaan uusissa aluerakentamishankkeissa tarve vastata alueen tulevien asukkaiden tarpeisiin kestävillä ja ekologisilla ratkaisuilla on tullut korostetusti esille kuluttajien ostovoiman kasvaessa ja samalla myös ympäristöarvojen nostaessa suosiotaan. Alueellisilla tasolla ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tiukentuvat rakentamismääräykset ovat luomassa tarvetta
hajautetulle paikalliselle energiatuotannolle.
Sitran energiaohjelman tavoitteena on vaikuttaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen, kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa päästöjen vähentämiseen arkielämässään sekä uusien kasvavien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen.
Energiaketjun kaikkiin osiin on syntynyt uusia palveluita mahdollistavia teknologioita. Uusiutuva energiantuotanto ja hajautetut tuotantojärjestelmät voivat tarjota mahdollisuuksiapaikalliseen päästövapaaseen tuotantoon. Kaksisuuntaiset mittarit liittävät tulevaisuudessa kodit osaksi älykästä sähköverkkoa. Myös teknologian kehitys talotekniikassa, kodinkoneissa, muissa laitteissa ja kulkuvälineissä mahdollistaa uudentyyppisiäsovellutuksia.
Espoon ja Vantaan uusissa aluerakentamishankkeissa (Suurpelto, Marja-Vantaa) on noussut korostetusti esille tarve vastata alueen tulevien asukkaiden tarpeisiin kestävillä ekologisilla hankkeilla. Yhtenä tarpeena on tunnistettu käyttäjälähtöiset lähienergiapalvelut.
Esitämme, että Hiukkavaaran alueella hyödynnetään laajasti lähienergiapalvelukonseptia. Sitä varten perustetaan oma työryhmä, jossa ovat edustettuina mm. Oulun Energia, rakennusvalvonta, erilaiset alan yritykset, erilaisia alan asiantuntijoita ja myös alueen tulevia asukkaita. Oululla on erinomainen tilaisuus profiloitua lähienergiapalveluiden alalla. Tämä tuo uusialiiketoimintamahdollisuuksia ja työllistää.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Veikko Ervasti
puheenjohtaja
VALTUUSTOALOITE 27.5.2013
Joustavuutta ja monipuolisuutta kerrostaloasumiseen
Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteeseen päästäksemme on kasvavaa kaupunkia rakennettava nykyistä tiiviimmin. Se tarkoittaa tuotannon lisäämistä kerrostalopuolelle. Kuitenkaan tämä perinteinen kerrostalo ei kaikille tiiviiseen ympäristöön haluaville ole semmoisenaan varteenotettava asumisvaihtoehto.
Siksi ajattelutapaa kerrostalosta on muutettava. Kaupungin on kyettävä tarjoamaan monipuolisempaa ja joustavampaa asumista tiiviissä ympäristössä. Vaihtoehdoksi tyypilliselle kerrostaloasunnolle on tarjottava asukkaan tarpeisiin vastaavia ja elämäntilanteen mukaan joustavia asuntoja, jotka voivat kilpailla omakotitaloasumisen hyvien puolien kanssa.
Kasvavan yksinasuvien joukon lisäksi nykyään yhä useampi lapsiperhe arvostaa keskustan palveluiden läheisyyttä toivoen silti omaa rauhaa, eikä perinteinen kerrostaloympäristö ole tällöin välttämättä houkutteleva vaihtoehto. Tiiviin yhdyskuntarakenteen keskelle suunniteltaessa panostetaan autottomuuteen ja hyvinvarusteltuihin yhteisiin tiloihin sekä asuntojen muunneltavuuteen. Se tuo myös lisää käyttäjiä joukkoliikenteelle sekä keskustan palveluille.
Toinen hyvä tapa toteuttaa uutta ajattelutapaa tarpeisiin muuntuvasta asumisesta voisi olla kaavoittaa kerrostaloihin valmiiksi määrätyn asuntojakauman sijasta raakatilaa. Raakatilassa ei rakennuttaja määrittele etukäteen kuinka monta huonetta ja minkä kokoinen keittiö asunnossa on, vaan asukas päättää sen itse. Asuntoon on etukäteen asennettu vain putkiliittymät. Väliseinät, kiintokalusteet ja mahdollisesti asuinparven asukas rakentaa itse.
Raakatila-konseptistä löytyy lukuisia esimerkkejä Keski-Euroopasta, mutta myös Helsingin Arabianrannan uus-loft-asunnoista, joissa noin 80 neliön raakatila-asunnoille oli tarjontaan verrattuna todella paljon kysyntää.
Siksi ehdotammekin, että Oulun kaupunki ryhtyy kaavoittamaan Ouluun, tiiviin kaupunkirakenteen yhteyteen korttelia tai yhtä kerrostaloa, jossa hyödynnetään raakatila-konseptia. Tulevissa kohteissa osaan rakennuksista määrätään kaavassa rakennettavaksi laadukkaita yhteistiloja niin sisä- kuin ulkotiloihin, esimerkiksi 4 % rakennuspikeudesta voisi olla yhteis- ja harrastustiloja.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Jenni Pitko
VALTUUSTOALOITE 29.4.2013
Oululle laadittava lähi- ja luomuruokastrategia ja -ohjelma
Maapallon ruokaturvallisuudessa tapahtuneet heikentymiset ja osin hallitsemattomat epidemiailmiöt pakottavat alueellisesti etsimään yhä turvallisempaa pellolta pöytään ratkaisuja. Olennaista on ketjun läpinäkyvyys; mitä lyhyempi se on, sitä luotettavampi ja ekologisempi se kuluttajan kannalta on.
Uudesta Oulusta tuli melkoinen jättiläinen pinta-alaltaan: lähes 4 000 km2. Alueella on omasta takaa huomattavasti maaseutualuetta, joka soveltuu hyvin maatalouteen. Uuden Oulun näkökulmasta lähiruoka voitaisiin määritellä seuraavasti: ”Ruuantuotanto ja –kulutus, jossa käytetään uuden Oulun alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia.” Se mitä ei saataisi uuden Oulun alueelta, voidaan hankkia muualta Pohjois-Pohjanmaalta ja tarvittaessa muualta Suomesta. Moni mieltä lähiruuaksi kotimaassa tuotetun ruoan. Jos toimitaan akselilla uusi Oulu-Pohjois-Pohjanmaa-Suomi, niin ulkomaisia tuotteita ei välttämättä tarvita kovinkaan paljon.
Jorma Ollilan johtama Suomi-brändityöryhmä nosti yhdeksi johtavaksi teemaksi suomalaisen lähi- ja luomuruuan. Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Syökkö nää lähiruokaa? –hanke ja uuden Oulun alueella toimiva KantriOulu tiedotushanke ovat tehneet hyvää pohjatyötä. Jos tavoitteena on maaseudun elinvoiman vahvistaminen, niin lähi- ja luomuruokastrategian ja –ohjelman laadinta vahvistavat maaseudun elinvoimaa.
Esitämme, että välittömästi ryhdytään laatimaan pitkäjänteistä lähi- ja luomuruuan strategiaa ja käytännön ohjelmaa. Kyse on paitsi varautumisesta tulevaisuuteen myös positiivisista aluetaloudellisista vaikutuksista, kestävästä kehityksestä ja oman alueen ruokakulttuurin ja –perinteiden tukemisesta. Erityistä huomiota on kohdistettava julkisiin hankintoihin.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Veikko Ervasti
puheenjohtaja
VALTUUSTOALOITE 25.2.2013
Aloite talvi-/avantouintipaikoista
Oulussa on tällä hetkellä vain yksi kaupungin toimesta ylläpidetty talviuintipaikka. Talvi- ja avantouinnilla on huomattavia terveysvaikutuksia ja on todettu siihen sijoitetun euron tuottavan kuusinkertaisesti lisääntyneenä terveytenä ja hyvinvointina.
Oulun maineen rakennuspuita tulee etsiä arktisen ja pohjoisen mielikuvista, kuten esimerkiksi talvipyöräilystä, lumirakentamisesta ja poroferiasta. Oulun talvikaupunkimaineen lippulaiva on myös talvi- tai avantouinti.
Talvi- tai avantouintia pitäisi kuitenkin voida harrastaa lähiliikuntamuotona. Monille harrastajille se on jokapäiväiseen liikuntaan liittyvä tapahtuma. Talvi- tai avantouinnin terveyttä edistävät vaikutukset liittyvät kivun hallintaan, unen laatuun ja vastustuskyvyn parantamiseen. Talvi- tai avantouinti lisää stressinsietokykyä sekä tuottaa hyvän olon tunteen koko kehoon. Talvi- tai avantouinti on myös sosiaalinen tapahtuma ja siten ennaltaehkäisee syrjäytymistä.
Talvi- ja avantouinti on suosittu terveysliikuntamuoto ja sitä on hyvä harrastaa sille erityisesti varatussa uimapaikassa tai tutussa ja turvallisessa rannassa luonnonvesissä. Talvi- ja avantouinti on mitä parasta luontoliikuntaa.
Esitämme, että liittyneiden kuntien entisiin kuntakeskuksiin (Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii, Ylikiiminki ja Oulunsalo) sijoitetaan talvi- tai avantouintipaikat. Vaatimattomia talvi- tai avantouintipaikkoja, jotka ovat varustettuna uimakopilla, pumpulla ja valaistuksella. Ylläpidosta vastaavat yhteistyössä Oulun kaupunki ja paikallisyhdistykset.
Maarit Sihvonen
Ari Matila
VALTUUSTOALOITE 25.2.2013
Prosenttiperiaatteen laajentaminen myös yksityisiin rakennusprojekteihin
Esitämme, että Oulussa sovelletaan prosenttiperiaatteen tapaista käytäntöä myös yksityisten rakennusfirmojen toteuttamissa uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeissa. Julkisten projektien lisäksi myös rakennusprojektien yksityisille toteuttajille asetetaan velvollisuus kohdentaa osa hankkeen kuluista alueen taideprojekteihin.
Taide yksityisissä rakennushankkeissa nostaa asuin- ja elinympäristön laatua ja edistää koko Oulun alueen vetovoimaisuutta. Asukkaiden sitoutuminen viihtyisämpiin asuinympäristöihin tuottaa moninaisia sosiaalisia hyötyjä alueiden arvostuksen lisääntyessä ja mahdollistaa alueiden yhteisöllisyyden syntymisen luontevammin. Vetovoimaisemman alueen kiinteistöistä saadaan myytäessä parempi hinta ja kiinteistöjen arvo säilyy paremmin. Taide tuo lisäarvoa rakennusprojekteihin. Tämä vahvistaa taiteilijoiden työllisyyttä. Lisäksi myös yritykset voivat työllistää muita tarvitsemiaan osaajia. Vetovoimaisempi kaupunki saa eri alojen keskeiset asiantuntijat työskentelemään ja yrittämään juuri Oulun alueella. Esitetyistä sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä on esimerkkejä niin kansainvälisesti kuin Suomesta. Helsingin Arabianrannan rakentamisen yhteydessä kaupunki velvoitti rakennusfirman käyttämään osan hankkeen kuluista alueelle tulevaan taiteeseen. Oulussa Hiukkavaaran alue sopisi vastaavanlaiseksi alueeksi.
Vihreän valtuustoryhmän puolesta
Veikko Ervasti
puheenjohtaja
VALTUUSTOALOITE 21.1.2013
Keskustan talvipyöräpysäköinti kuntoon
Oulu pyrkii maineeseen maailman parhaasta talvipyöräilykaupungista, mutta kuitenkin oleellinen talvipyöräilyn mahdollistava tekijä, talvipyöräpysäköinti, on unohdettu. Keskustan pyöräparkit ovat auraamatta tai jopa otettu lumenläjityspaikoiksi.
Ehdotamme, että Oulu hankkii kaluston, jolla voi puhdistaa pyörätelineet talvella tai vaihtoehtoisesti järjestää katoksellisia pyöräpaikkoja keskustaan niin, että telineisiin ei sada lumi ja pysäköinti on esteetöntä.
Kaupunki tutkii, voiko Kallioparkin myötä vapautuvaa henkilöautopysäköintitilaa parkkihalleista hyödyntää pyöräparkkina.
Vihreä valtuustoryhmä
Lisätietoja: Jenni Pitko, 044 557 0263
Linkki valokuviin Oulun talvipyöräparkkien tilasta: http://imgur.com/a/1gouE
Uudentyyppisiä aluelautakuntia uuteen Ouluun
Uuden Oulun valmistelun yhteydessä on tehty osallistumisen ja vaikuttamisen ohjelma, jossa on monipuolisesti esitetty erilaisia mahdollisuuksia järjestää lähidemokratia ja kuntalaisten osallistumismahdollisuudet.