Vastustamme A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n hakeman luvan myöntämistä ja turpeenoton aloittamista alueella.
Yleistä
Pariisin ilmastokouksen ja –sopimuksen jälkeen on viimeistään selvää, että Suomessa luovutaan fossiilisista polttoaineista ja mm. turpeenpoltosta pian. Kasvuturpeen otto keskitetään jo kustannussyistä suurimmille, maakuntakaavoissa osoitettaville alueille. Nykyisessä Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu maakunnnan turvetuotantoalueet. Omassuo ei ole niiden joukossa.
Turpeenotto Omassuosta ei em. syistä voi olla edes taloudellisesti kannattavaa. Ympäristön, luonnon, kasvi- ja eläinlajiston ja ihmisten kannalta turpeenotto suolta on erittäin haitallista ja siksi siitä on luovuttava. Turpeenotto olisi siis myös maakuntakaavan vastainen.
Turpeenoton ympäristövaikutukset
Hakemuksessa on selvitetty turpeenoton ympäristövaikutuksia kasvillisuus-, lintu-, sammakko-, perhos- ja sudenkorentoselvityksin sekä hankkeen melu-, pöly- ja vesistövaikutuksia. Kaikki tehdyt selvitykset ovat kuitenkin puutteellisia, eikä niiden perusteella voi luotettavasti arvioida turpeenoton vaikutuksia.
Lintu-, perhos- ja sudenkorentoselvitykset on rajattu vain suunnitellulle turvetuotantoalueelle ja sen välittömään läheisyyteen, eikä koko Omassuon alueelle (ei Ahmasjärven pohjoisosan osalle suota), mikä johtaa virheellisiin päätelmiin. Koko suoalue kuuluu eläinten ja hyönteisten elinpiiriin ja selvitykset olisi tullut tehdä koko tälle alueelle.
Selvitysten ongelmana on myös se, että ne on tehty vain 1-2 havaintopäivänä päivällä (mm. perhosselvitys), jossa satunnaisilla tekijöillä on suuri merkitys (mm säätila). Selvitykset ovat täysin puutteellisia, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä suoalueen luontoarvoista.
Lintu- ja perhosselvitys
Lintuja koskevassa selvityksessä ei ole havaittu, että Omassuon alueella pesii myös kalasääksi. Suo on teerien soidinpaikka ja myös metson elinympäristöä. Turpeenotto tuhoaa näiden ja myös muiden lintujen elinympäristön.
Tehtyä perhosselvitystä on pidettävä lähinnä vitsinä kahden havaintopäivän, vuorokaudenajan ja sääolosuhteiden takia. Siksi havainnotkin ovat mitättömiä. Suolla on kuitenkin tehty perusteellinen, pitkäkestoinen ja luotettava perhosselvitys (tekijä: perhosiin erikoistunut biologian opettaja FM Janne Liikanen, Eura), jonka mukaan suolta ovat löytyneet muiden lajien ohella seuraavat harvinaiset perhoset: rämekarvajalka, kihokilla elävä sulkaperhonen, rämelehtimittari, luumittari ja muurainhopeatäplä.
Pöly-, liikenne- ja vesistövaikutukset
Hakemuksessa esitettyjä pöly-, liikenne- ja ympäristövaikutusselvityksiä ei voi pitää riittävinä ja luotettavina. Turpeenotosta saadut kokemukset osoittavat, että olennainen pölyhaitta ulottuu usean kilometrin alueelle ja näin myös lähialueen lisäksi Tirkkelin ja Luistarin asuinalueille, joilla asuu satoja ihmisiä. Haittaa korostaa myös se, että turpeen kuljetukset tapahtuvat osaksi Tirkkelintien ja Luistarin alueen kautta.
Hakija on esittänyt, että turpeenottoalueelta tulevien vesien puhdistus hoidettaisiin sarkaoja-altailla, sihtiputkilla ja kahdella laskeutusaltaalla. Puhdistustehoiksi (ohjeellisiksi!?) on esitetty kiintoaineen osalta 40 % ja fosforin sekä typen osalta 20 %. Hakemuksen mukaiset esitykset jo osoittavat, että turpeenotolla on suuri merkitys laskuojien ja Ahmasojan veden laatuun ja myös merkitystä Eurajoen veden laatuun turpeenoton 25 vuoden aikana ja myös sen jälkeen. Käytännön kokemukset osoittavat, että vaikutukset ovat myös hakemuksessa esitettyjä olennaisesti suuremmat. Huuhtoutumisissa ei ole myöskään otettu huomioon sateita, eikä ilmastonmuutosta, joka lisää vaikutuksia merkittävästi.
Vaikutukset koulujen opetukseen, retkeilyyn ja virkistykseen
Omassuon sijainti lähellä Euran keskustaajamaa on tehnyt siitä ominaisuuksiensa ja etäisyyden perusteella tärkeän kohteen Euran lukion, yläasteen ja muidenkin koulujen oppimisympäristönä (biologia ym.) Merkitys on korostunut siitäkin syystä, että joitakin vuosia sitten myönnetty lupa turpeenottoon Euran keskustaajaman itäpuolen Eurassuolle poistaa vaihtoehdon.
Liikenne turpeenottoalueelle tapahtuisi hakemuksen mukaan osaksi suon itäpuolelta Harvasten – Patalammen vanhaa maantietä/metsäautotietä käyttäen. Ko. reitti on toiminut vuosikymmenet Euran asukkaiden ym virkistys- ja ulkoilureittinä niin, että siellä on ollut talvella latuverkosto. Reitin käyttö on ollut vilkasta ja sillä on suuri merkitys alueen asukkaille. Ko. ulkoilu- ja virkistysreitti on myös Euran keskustaajaman parhaillaan valmistuvassa yleiskaavassa. Suunniteltu liikenne estää pääosin reitin käytön ja siitä on näin poikkeuksellisen suurta haittaa.
Harvasten vanha kaatopaikka
Kauttuan teollisuuslaitoksilla (paperitehdas, voimala ym.) on ollut vuosikymmenet käytössään Omassuon koillispuolella teollisuusjätteiden kaatopaikka. Kaatopaikan käyttö on loppunut, mutta se kuuluu ns. riskikohteisiin, jonka tarkempaa sisältöä ei edes täysin tunneta. Kaatopaikka-alueelta valuu vettä lähiympäristön ojiin ja myös Omassuolle. Niiden sisältöä ei ole tarkemmin tutkittu, eikä niistä ja kaatopaikasta aiheutuviin ympäristöriskeihin.