Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosastolle

Vaikkei Sinitaipaleen kaavaselostuksessa mainita, esitettyyn kaavaratkaisuun on päädytty, jotta saataisiin omarantaisia rakennuspaikkoja. Varsinaista päätöstä siitä pitääkö kaavaan kuulua omarantaisia tontteja ei ole, on vain teknisen lautakunnan siunaama, lähinnä kaupunginjohtajan ja teknisen toimen johtajan pohjaesitys, jonka tarkoituksena on saada myyntiin kalliita rantatontteja joilla houkutellaan Heinolaan hyviä veronmaksajia. Jälkimmäisen tavoitteen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, koska ei voida estää, etteivätkö rantatontit päätyisi toispaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten kakkosasuntojen rakennuspaikoiksi.

Jos halutaan pitää Heinolan omien asukkaiden puolta ja estää asukkaiden lähtöä toisille paikkakunnille, mikä on suuri väestökadon aiheuttaja – suurempi kuin minkä uusien asukkaiden Heinolaan muutto kykenee kompensoimaan, kannattaisi pitää kiinni vanhasta periaatteesta, jossa taajamarannat ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä. Maine taajamien vapaista rannoista viestittää Heinolan ihmis- ja luonnonläheistä imagoa. Vähätellä ei myöskään voi yhdyskuntataloudellista säästöä, joka Heinolalle tulee kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon kautta, kun taajamarakennetta ei tarvitse hajauttaa rantatonttien takia. (Kannattaisi vertailun vuoksi ottaa selvää, kuinka Kuopion rannoille levitetty uusi ns. saaristokaupunkikaava on osaltaan syynä Kuopion kaupungin talousvaikeuksiin). Heinolan asuntomessualue on erityistapaus ja on siksi poikkeus vapaiden rantojen periaatteesta.

Sinitaipaleen kaavaselosteen kohdassa 6.2 todetaan, että kaavan toteuttamisjärjestystä ei ole tehty, vaan kunnallistekniikan rakentaminen ratkaistaan kaavan edetessä. Tämä sallisi saman periaatteen toteuttamiselle kuin yritettiin (onneksi huonolla menestyksellä) Laajalahden asemakaavan avulla. Myös Sinitaipaleen uudesta kaavasta voitaisiin ns. elinkeinopoliittisista syistä myydä ensimmäiseksi vain yksi tai muutama rantatontti, koska ei ole olemassa hyväksyttyä kaava-alueen toteuttamisjärjestystä, joka määräisi rakentamisen etenevän tarkoituksenmukaisesti eli jo rakennetusta korttelista kohti rantoja, sitä mukaa kuin matkan varrelta saadaan rakennuspaikat myytyä. Siksi ilman etukäteen hyväksyttyä toteuttamisjärjestystä muodostuisi kaupungille kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito erittäin kalliiksi. (Kaupungille tuli säästöä ainakin

400 000 euroa tälle vuodelle, kun oikeus ei hyväksynyt Laajalahden asemakaavaa, joka olisi pakottanut kaupungin rakentamaan ja ylläpitämään kunnallistekniikan yksinään aiemmin myytyä etäisintä tonttia varten).

Sinitaipaleen asemakaavan toteuttamisjärjestyksen puuttuminen saattaa olla suorastaan lainvastaista. Vertailukohdan tarjoaa Laajalahden asemakaava, jonka KOHO hylkäsi niillä perusteilla, joilla ympäristökeskus oli moittinut kaavaesitystä. Ympäristökeskus lausui Laajalahden asemakaavasta mm.: Kaupungin tulee selvittää, millä edellytyksillä alue voidaan toteuttaa ja millä aikataululla. Näiden selvitysten jälkeen voidaan perustella yhdyskuntataloudellisesti, että Laajalahden alueen toteuttaminen voidaan aloittaa nyt esitetyistä kortteleista. Kaavan hylkäämisperusteissaan KHO viittasi mm. lainkohtaan (MRL 39§), jossa todetaan mm. että ”Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mahdollisuudet…. energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen… talouden kannalta kestävällä tavalla.”

Heinolan Vihreät ry. Heinolassa 21.07.2009

Heidi Kantanen

puheenjohtaja