Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat ja heidän kuulemisensa on olennainen osa laillista ja demokraattista kaavoitusprosessia. Naapureiden kuulemisesta määrää alueidenkäyttölaki. Kyseessä ei ole nimby-ilmiö, kuten toimittaja Esa Arvekari esittää kolumnissaan (Itä-Häme 22.5.).

Kaavasuunnitelmien esittelytilaisuudet eivät myöskään ole mitä tahansa torikokouksia, vaan ne kuuluvat kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS), jonka mukaan järjestetään osallistumistilaisuuksia. Tilaisuuksista kuulutetaan virallisesti (myös Itä-Hämeessä), jotta muutkin kuin varta vasten kutsutut naapurit ja lähialueen asukkaat voivat osallistua ja esittää mielipiteensä suunnitelmista.

Niemelänrannan asemakaavan muutosluonnoksesta naapurit saivat kirjeitse tietopaketin ennakkoon voidakseen perehtyä suunnitelmaan ja pystyäkseen ottamaan kantaa tiedon pohjalta.

Alueidenkäyttölaki toteaa, että ”kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa”.

Ja edelleen ”kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen”.

Kaavan esittelytilaisuudessa WPK-talolla 14.5. oli allekirjoittaneen lisäksi läsnä muitakin kaupunkilaisia kuin Niemelänrannan alueen asukkaita. Yleinen mielipide näytti olevan kerrostalojen rakentamista vastaan. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteensä 8.6. saakka osoitteeseen kirjaamo@heinola.fi.

Lopullisen päätöksen asemakaavasta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla on oikeus valittaa asemakaavasta. Asemakaava tulee voimaan vasta, kun se on saanut lainvoiman eli mahdolliset valitukset on käsitelty. Koko tämä prosessi kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon ja oikeusvaltion periaatteisiin. Pidetään niistä kiinni eikä halveksita demokratiaa.

Merja Ojansivu

Julkaistu Itä-Häme -lehdessä lauantaina 31.5.2025.