It\u00e4-H\u00e4meess\u00e4<\/em> oli 7.5. juttu siit\u00e4, kuinka ep\u00e4toivoista voi olla viljelysten suojaaminen hanhilta. Hartolan kautta muuttavat hanhiparvet pys\u00e4htyv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n pellolle Taukotuvan kohdalla ja Ruskealan pelloille. My\u00f6s Hartolan turvesuolle alueella, jossa kaikki kasvillisuus on kuorittu pois, pys\u00e4htyy valtavasti hanhia. Kotikyl\u00e4ll\u00e4ni Heinolan<\/strong> it\u00e4puolella eiv\u00e4t hanhet pys\u00e4htele. Vaikka peltopinta-alaa on riitt\u00e4v\u00e4sti, se ei muodosta muuttohanhien mielest\u00e4 kyllin suurta yhten\u00e4ist\u00e4 aukeaa aluetta. Muuttohanhet tottuvat<\/strong> ihmisiin ja pelottimiin. Sen sijaan ne eiv\u00e4t uskalla laskeutua suurtenkaan peltojen reunoille. Sen sijaan<\/strong> s\u00e4hk\u00f6tolpat ja -johdot eiv\u00e4t ole n\u00e4kem\u00e4este saalistajia vastaan, mutta niihin t\u00f6rm\u00e4ys on hanhien merkitt\u00e4v\u00e4 kuolinsyy. Ojanvarren tai peltotien reunan p\u00e4\u00e4st\u00e4minen pusikoitumaan sen verran, ettei se viel\u00e4 haittaa pellon tuottoa, saattaisi olla parhaita muuttohanhien karkotuskeinoja.<\/p>\n Jyrki Patom\u00e4ki<\/strong> Julkaistu It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 tiistaina 11.5.2021.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Satovahingot: Ojanvarren tai peltotien reunan p\u00e4\u00e4st\u00e4minen pusikoitumaan voisi olla yksi parhaista karkotuskeinoista. It\u00e4-H\u00e4meess\u00e4 oli 7.5. juttu siit\u00e4, kuinka ep\u00e4toivoista voi olla viljelysten suojaaminen hanhilta. Hartolan kautta muuttavat hanhiparvet pys\u00e4htyv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n pellolle Taukotuvan kohdalla ja Ruskealan pelloille. My\u00f6s Hartolan turvesuolle alueella, jossa kaikki kasvillisuus on kuorittu pois, pys\u00e4htyy valtavasti hanhia. Vain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 aukeat ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1066,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-561","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotteet"],"featuredImage":"","authorName":"Mirella Schroderus","term":["Tiedotteet"],"author_url":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/?p=561","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1066"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=561"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":563,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/561\/revisions\/563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=561"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=561"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/heinolan.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=561"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nVain siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 aukeat ovat suuria ja kasvillisuus matalaa, hanhet kokevat alueen kyllin turvalliseksi laskeutua. Ne etsiv\u00e4t ennen kaikkea turvallisia lev\u00e4hdyspaikkoja, mit\u00e4 turvesuollekin pys\u00e4htyminen todistaa. Jos laskeutumispaikalla on lis\u00e4ksi sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, siell\u00e4 varmaankin viivyt\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ja satotuhot ovat sen mukaiset.<\/p>\n
\nSen sijaan kanadanhanhet, jotka ovat Heinolankin puistoissa harmina, kyll\u00e4 viihtyv\u00e4t my\u00f6s kyl\u00e4mme pelloilla muutaman pariskunnan ryhmin\u00e4, mutta niist\u00e4 ei ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 haittaa.
\nKanadanhanhet eiv\u00e4t ole sopeutuneet J\u00e4\u00e4meren rantojen aukealle tundralle kuten valkoposkihanhet, joista koostuu valtaosa muuttavista hanhilaumoista.<\/p>\n
\nHanhien geeneihin on ”kirjoitettu”, ett\u00e4 kotkan lentokuvio jo kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 taivaanrannalla on merkki, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 heti p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakolentoon. Jotta kotkat ja er\u00e4\u00e4t muutkin pedot on mahdollista havaita kyllin ajoissa, paikka pit\u00e4\u00e4 olla pitk\u00e4lle n\u00e4k\u00f6esteet\u00f6n. Lintubongarit tiet\u00e4v\u00e4t hanhien pakokauhun mahdollisen syyn, koska he heti t\u00e4hyilev\u00e4t, miss\u00e4 se kotka on.
\nJaalan kirkonkyl\u00e4n isolla pellolla olen tarkkaillut hanhia. T\u00e4st\u00e4 pellosta hanhet kelpuuttavat laskeutumispaikakseen vain muutaman alueen.
\nMets\u00e4nreunat ja maantien varret supistavat hanhille kelpaavaa aluetta. Hanhialuetta pienent\u00e4\u00e4 my\u00f6s suurten katajien rivi, jossa yksitt\u00e4inen kataja on 30-50 metrin v\u00e4lein. My\u00f6s peltoa halkova pieni oja on hanhille liian vaarallinen n\u00e4kem\u00e4este silloin, kun ojan reunat ovat j\u00e4\u00e4neet niitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.
\nYksitt\u00e4iset linnunpel\u00e4ttimet voisivat auttaa viljelij\u00f6it\u00e4 vain sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ne ovat hanhien kannalta haitta n\u00e4kyvyydelle. Kannattaisikohan kokeilla, voisiko muuttoaikana parkkeeratut isot koneet hanhille t\u00e4rke\u00e4n aukean keskell\u00e4 est\u00e4\u00e4 hanhien mielest\u00e4 liiaksi n\u00e4kyvyytt\u00e4. Saman asian voisivat hoitaa isot mainostaulut sopivasti asetettuina.<\/p>\n
\nbiologi<\/strong><\/p>\n