<\/p>\n
Ministeri Krista kiuru avasi. Ik\u00e4ohjelma on poikkihallinnollinen ja kaikkia koskeva. Ik\u00e4\u00e4ntyminen on kaikkia hallituskausia koskeva. Ik\u00e4\u00e4ntyneet ovat ansainneet ohjelman. Ministeri piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 , ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnan voimavarana.\u00a0Nyt on vain venytett\u00e4v\u00e4 ihmisten toimintakyky\u00e4 niin pitk\u00e4lle kuin mahdollista. N\u00e4in s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n soten palveluiden tarvetta. Soten pit\u00e4\u00e4 olla investointi. Investointi tuo paljon takaisin.Ennalta ehk\u00e4isy , muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isy , on investointi. Sote on kanssakulkija.\u00a0Oma haasteensa ovat henkil\u00f6kunta ja digitalisaation sis\u00e4lt\u00f6.\u00a0Ik\u00e4\u00e4ntynyt voi olla t\u00f6iss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kaikki eri asioita ja samoja asioita ja niiden v\u00e4lill\u00e4. Ik\u00e4teknologian yhteinen toimintamalli.\u00a0\u00a0Yhteisty\u00f6t\u00e4 yli toimialojen.<\/p>\n
TEM:n\u00a0 alivaltioihteeri \u00a0Elina Pylkk\u00e4nen totesi, ett\u00e4 nyt kaikkia tarvitaan ty\u00f6markkinoilla. \u00c4lk\u00e4\u00e4 karatko el\u00e4kkeelle.<\/p>\n
Aloista 75 % k\u00e4rsii ty\u00f6voimapulasta.\u00a0Ty\u00f6tt\u00f6myysasteet matalalla. Naapurimaissa 2-3 % meill\u00e4 7 % .Vuosittain syntyy \u00a0n 200 000 ty\u00f6paikkaa ja h\u00e4ipyy. Ylitarjonta-alat 140 000 ihmist\u00e4 joiden osaamine ei vastaa kysynt\u00e4\u00e4, ei riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 halukkuutta vaihtaa alaa. Tarjontaakin on. 400 000 ei l\u00f6yd\u00e4 tiet\u00e4 ty\u00f6markkinoille. Eniten k\u00e4rsii ty\u00f6voimapulasta sotesektori. Digitaalinen ja vihre\u00e4 siirtym\u00e4 n\u00e4kyy jo. Investoinnit l\u00e4htem\u00e4ss\u00e4 vasta nyt k\u00e4yntiin. Kysynt\u00e4 kohdistuu tietyntyyppiseen ty\u00f6voimaan. Nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys ja ik\u00e4syrjint\u00e4 ovat v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4<\/p>\n
Osa-aikaista tekev\u00e4t haluavat tehd\u00e4 kokoaikaista, n 100 000. Suomessa pohjoismaiden eniten potentiaalia nuorissa, jotka eiv\u00e4t koulussa eik\u00e4 t\u00f6iss\u00e4. Miten t\u00e4m\u00e4 hoidetaan? Sitten 100 000 yli 65-vuotiasta, jotka t\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeell\u00e4 olevat 130 000, joista osa ei saa ty\u00f6t\u00e4. 20 000 j\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle. Sit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 jotain tehd\u00e4? Liian paljon j\u00e4\u00e4 masennuksen takia , 3 naista p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Nettomaahanmuutto, sit\u00e4 on pakko saada. Ei pid\u00e4 olla nirso ik\u00e4\u00e4ntyneelle ty\u00f6voimalle. Suomen luvut pohjoismaiden per\u00e4ss\u00e4. Muissa pohjoismaissa osa ty\u00f6voimaa ik\u00e4\u00e4ntyneet. 64+ palkkasumma kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ammattirakenteissa suhteessa Ruotsiin ei eroja miehill\u00e4.\u00a0Koulutusasteet, ei merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Elinvuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ollaan pohjoismaiden j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n
Jokainen ty\u00f6ura j\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, joka j\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on 100 000 \u20ac, yhteens\u00e4 noin 200 miljardin euroan menetys. Ruotsissa on taloudellista vaikutusta, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomi voisi tehd\u00e4 samanlaisia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n
Tutkimusjohtaja \u00a0Susanna Kuivalainen ETK:sta totesi nykytutkimuksen valossa el\u00e4kel\u00e4iset eiv\u00e4t yleisemmin pienituloisempia kuin muu v\u00e4est\u00f6. K\u00f6yhyysvaje on pienempi kuin koko v\u00e4est\u00f6ll\u00e4. El\u00e4kkeiden suhde palkansaajien tuloihin ovat s\u00e4ilyneet. N 78% .\u00a0 Suomalaisten el\u00e4kel\u00e4isten tulot EU:; keskitasoa. \u00a0El\u00e4keaikeet my\u00f6hentyneet. Tilastokeskus. 2018, aikaisintaan 65-vuotiana, suurin osa. Muutos lyhyess\u00e4 ajassa. El\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4minen ja aie sama. 2021 ty\u00f6nantajien enemmist\u00f6 piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6nantajien suhtautuminen muuttunut. Vanhuusel\u00e4ke ei est\u00e4 ty\u00f6n tekemist\u00e4. Joka kuudes (16,4%) 65-80- vuotiasta ilmoitti, ett\u00e4 haluaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4, mutta eiv\u00e4t saa ty\u00f6t\u00e4. Vanhuusel\u00e4kkeell\u00e4 tehty ty\u00f6 kartuttaa vanhuusel\u00e4kett\u00e4. Hyv\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 huolimatta vanhempien ik\u00e4ryhmien ty\u00f6tt\u00f6myys, ja osallistuminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n muita pohjoismaita alempi. Vuonna 2026 tarkistuspiste.<\/p>\n
Professori Anna Rotkirch totesi tutkimusten perusteella, ett\u00e4 parisuhde vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6kykyyn ja hyvinvointiin ja ty\u00f6ss\u00e4oloon.<\/p>\n
Professori Markku Wilenius kysyi, ett\u00e4\u00a0 onkohan meill\u00e4 oikea k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 varten me olemme olemassa?\u00a0 Mit\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneempi\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n kokemusta, taitoa, ymm\u00e4rryst\u00e4. Kysymys kuuluu, osaako yhteiskunta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Ensin pelloilla, sitten tehtaissa, nyt netiss\u00e4.\u00a0 Megatrendej\u00e4 h\u00e4nen mukaansa ovat Biostrisaatio, Teknifikaatio, Urbanisaatio, Humanisaatio\u00a0 Niiden sis\u00e4lt\u00f6ihin voin tutustua netiss\u00e4.<\/p>\n
Tilaisuuden p\u00e4\u00e4tti vanhusasiavaltuutettu P\u00e4ivi Topo todeten, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyminen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 mahdollisuutena. Perusviesti, i\u00e4kk\u00e4iden keskin\u00e4isten erojen v\u00e4hent\u00e4minen olisi tavoite. Jos ik\u00e4\u00e4ntyneell\u00e4 \u00a0isot tulot ja koulutus, voivat hyvin. On pidett\u00e4v\u00e4 huoli, ett\u00e4 my\u00f6s pienen el\u00e4kkeen saajat voisivat voida hyvin. Yli 70 vuotiailla isot ero koulutuksen perusteella . Vain peruskoulu 50 % ja korkeakoulu 18% . Sama asia \u00a0muistin suhteen. Sairaiden hyv\u00e4 kohtelu, muistisairauskin on vamma.\u00a0 Parempaa kohti.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ministeri Krista kiuru avasi. Ik\u00e4ohjelma on poikkihallinnollinen ja kaikkia koskeva. Ik\u00e4\u00e4ntyminen on kaikkia hallituskausia koskeva. Ik\u00e4\u00e4ntyneet ovat ansainneet ohjelman. Ministeri piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 , ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnan voimavarana.\u00a0Nyt on vain venytett\u00e4v\u00e4 ihmisten toimintakyky\u00e4 niin pitk\u00e4lle kuin mahdollista. N\u00e4in s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n soten palveluiden tarvetta. Soten pit\u00e4\u00e4 olla investointi. Investointi tuo paljon takaisin.Ennalta ehk\u00e4isy , muistisairauksien […]<\/p>\n","protected":false},"author":865,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1323","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotteet"],"featuredImage":"","authorName":"aunimarjavilavaara","term":["Tiedotteet"],"author_url":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/?p=1323","yoast_head":"\n