{"id":2503,"date":"2025-10-30T09:31:25","date_gmt":"2025-10-30T07:31:25","guid":{"rendered":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/?p=2503"},"modified":"2025-10-30T09:31:26","modified_gmt":"2025-10-30T07:31:26","slug":"ymparisto-on-turvallisuuden-ja-talouden-perusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/ymparisto-on-turvallisuuden-ja-talouden-perusta\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6 on turvallisuuden ja talouden perusta.\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 on turvallisuuden ja talouden perusta.<\/strong>\u00a0Ilman elinvoimaisia ekosysteemej\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole terveytt\u00e4, huoltovarmuutta eik\u00e4 kilpailukyky\u00e4. Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6n tila 2025 raportissa esitetty tilannekuva per\u00e4\u00e4nkuuluttaa tarttumaan toimeen. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Multala avasi tilaisuuden Eurooppasalissa. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen\u00a0p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0Leena Yl\u00e4-Mononen\u00a0esitteli Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6n tilannekuvaa ja kehityssuuntia. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 vaikka\u00a0p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ilmanlaatu on parantunut, useimmat ymp\u00e4rist\u00f6indikaattorit osoittavat edelleen\u00a0luonnon heikkenemist\u00e4 ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kulutustasoja.\u00a0<\/h1>\n\n\n\n

Yl\u00e4-Mononen korosti, ett\u00e4\u00a0s\u00e4\u00e4ntely ja teknologiset ratkaisut toimivat, mutta niit\u00e4 on viet\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kaikilla sektoreilla. Toimenpiteet ovat kiireellisi\u00e4: hyvinvointimme nojaa elinvoimaiseen luontoon, puhtaaseen veteen ja vakaaseen ilmastoon, jotka ovat samalla ihmisten terveyden sek\u00e4 maanosamme turvallisuuden ja kilpailukyvyn perusta.\u00a0Raportissa todetaan, ett\u00e4 Suomi on kiertotaloudessa strategisesti hyv\u00e4 mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heikko. Kiertotalous ei toimi. <\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tutkimusjohtaja\u00a0Laura H\u00f6ijer\u00a0kertoi raportin tuloksista Suomen osalta. Raportin maaosiosta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on edetty hyvin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, uusiutuvan energian osuus energiapaletissa kasvaa ja suomalainen ilmanlaatu on Euroopan huippua.\u00a0Valitettavasti samaan aikaan Suomessa materiaalien kulutus on EU:n k\u00e4rke\u00e4, kiertotalousaste j\u00e4\u00e4 alle EU-keskiarvon, liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset sakkaavat ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin nielut ovat heikentyneet.\u00a0\u00a0Puheessaan H\u00f6ijer viittasi my\u00f6s tuoreeseen valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon, jossa korostetaan tarvetta edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyysmurrosta kokonaisvaltaisesti, hillit\u00e4 ilmastonmuutosta, pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontokato ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 saastumista. H\u00e4n painotti lis\u00e4ksi tietoperustaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja vaikutusten arvioinnin merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikan kehitt\u00e4misess\u00e4.\u00a0
Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n\u00a0Tuuli Orasmaa\u00a0ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen\u00a0Aino Juslen painottivat Etel\u00e4-Suomen suojeluverkoston vahvistamista ja luonnonhoidon tehostamista talousmetsiss\u00e4. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano n\u00e4htiin keskeisen\u00e4 askeleena luonnon tilan parantamisessa, mutta samaan aikaan rinnalle tarvitaan lis\u00e4\u00e4 kannusteita ja toimeenpanon tukea. My\u00f6s kehittyv\u00e4t luonnonarvomarkkinat n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t keskustelussa\u00a0mahdollisuutena. Pienetkin teot, kuten niittyjen perustaminen ja rantaruoppauksen v\u00e4ltt\u00e4minen, tukevat luonnon elpymist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Ilmanlaatu ja ihmisten terveys<\/strong>
Katriina Kyll\u00f6nen\u00a0<\/strong>(Ilmatieteen laitos) ja\u00a0Suvi Haaparanta\u00a0(Helsingin kaupunki) muistuttivat, ett\u00e4 Suomi on onnistunut ilmansuojelussa, mutta katup\u00f6ly ja pienpoltto pysyv\u00e4t sitke\u00e4sti ilmanlaadun haasteina. Yl\u00e4ilmakeh\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta alailmakeh\u00e4ss\u00e4 terveydelle haitallinen otsoni on sitke\u00e4 ongelma. Sille ei ole suoraa p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hdett\u00e4, vaan v\u00e4hent\u00e4minen vaatii parempaa ilmakemiaan perustuvaa, tietoon pohjautuvaa ohjausta. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava herk\u00e4t v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t, ja arjen valinnoilla (liikkuminen, renkaat, puunpoltto) on yh\u00e4 suurempi paino hyv\u00e4n ilmanlaadun yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kiertotalous<\/strong>
Jaakko Tuomainen\u00a0(Borealis) ja\u00a0Tommi Kauppila\u00a0(Geologian tutkimuskeskus) pureutuivat kiertotalouden vauhdittamista koskeviin pullonkauloihin. Kiertotaloustuotteiden kysynn\u00e4n puute, mineraalipohjaisten j\u00e4tevirtojen massiivisuus ja tarve suunnittelul\u00e4ht\u00f6iselle kiertotaloudelle sek\u00e4 teollisille ekosysteemeille kaivosten ymp\u00e4rill\u00e4, ovat keskeisi\u00e4 ratkaisuja vaativia haasteita. Keskustelun ydinviestiksi nousi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 vapaaehtoisuus ei riit\u00e4, vaan tarvitaan selke\u00e4\u00e4 ohjausta, jonka avulla kierr\u00e4tysmateriaaleille luodaan kysynt\u00e4\u00e4. N\u00e4in kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvittavat investoinnit voivat l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.\u00a0\u00a0Tilaisuuden loppupuheenvuoroissa europarlamentaarikko\u00a0Sirpa Pietik\u00e4inen\u00a0ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0Leif Schulman\u00a0korostivat tutkittuun tietoon perustuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja sitovan politiikan merkityst\u00e4.\u00a0Pietik\u00e4isen mukaan ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoty\u00f6ss\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita uusia periaatteita vaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 toimeenpanoa ja systeemisi\u00e4 ratkaisuja, jotka pureutuvat ongelmien juurisyihin. H\u00e4n muistutti, ett\u00e4 luonto on yhteiskunnan turvallisuuden, terveyden ja talouden perusta, ja ett\u00e4 politiikan on nojattava faktoihin.\u00a0Schulman jatkoi samaa linjaa ja totesi, ett\u00e4 selke\u00e4t ja sitovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ne, jotka todella muuttavat todellisuutta. Kielt\u00e4minen, rajoittaminen ja luopuminen aiheuttavat eniten vastakkainasettelua ja erimielisyytt\u00e4 yhteiskunnassa, mutta l\u00e4hes kaikki ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni. Ja siit\u00e4 lopulta on kyse, kun torjutaan ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikkenemist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Tilaisuuden keskeiset viestit:\u00a0<\/h2>\n\n\n\n