{"id":274,"date":"2014-10-27T17:13:55","date_gmt":"2014-10-27T15:13:55","guid":{"rendered":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/?p=274"},"modified":"2014-11-09T18:02:38","modified_gmt":"2014-11-09T16:02:38","slug":"ikaihmiset-ongelmajate-vai-voimavara","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/ikaihmiset-ongelmajate-vai-voimavara\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4ihmiset: ongelmaj\u00e4te vai voimavara?"},"content":{"rendered":"

Osallistuin pari viikkoa sitten er\u00e4\u00e4seen EU-seminaariin ja siell\u00e4 oli tarjolla Marko Ruonalan ja UM:n Eurooppatiedotuksen \u201dEU-perusteos\u201d vuodelta 2011 (http:\/\/eurooppatiedotus.fi\/doc\/EU_perusteos\/#\/1\/<\/a>) . Sit\u00e4 silm\u00e4illess\u00e4ni kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen taulukkoon sivulla 71.<\/p>\n

\"huoltosuhde\"<\/a>Eurostatin 2010 julkaiseman taulukon mukaan vanhushuoltosuhde Suomessa ei ole erityisen h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 suhteessa muihin j\u00e4senvaltioihin \u2013 toki h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla kuitenkin. Vuonna 2060 huoltosuhde n\u00e4ytt\u00e4isi olevan jopa EU-keskiarvoa pienempi. Ainoastaan muutosvauhti v\u00e4lill\u00e4 2010 \u2013 2030 on Suomessa EU:n korkein.<\/p>\n

Suomi ei siis n\u00e4yt\u00e4 olevan erikoisasemassa EU:ssa, mutta lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 globaalisti koko Eurooppa on erityisasemassa. Sek\u00e4 Pohjois- ett\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan valtiot, Aasia ja erityisesti Afrikka ovat nuorten maanosia, ja ennusteet viittaavat siihen, ett\u00e4 yhteiskuntien dynamiikka noilla alueilla tulee olemaan toista luokkaa kuin meill\u00e4.<\/p>\n

Onko meit\u00e4 siis peloteltu turhaan?\u00a0Onko tilanne Suomessa poikkeuksellisen paha muihin j\u00e4senvalioihin verrattuna?<\/p>\n

Vanhushuoltosuhteen nopeaa kasvua on pidetty yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 syist\u00e4 sek\u00e4 kotimaisille ett\u00e4 eurooppalaisille talousongelmille. Jatkuvasti pienenev\u00e4 osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 joutuu el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n jatkuvasti suurenevan osan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 aiheutuvia kustannuksia ja muita ongelmia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in sek\u00e4 mediassa ett\u00e4 yhteiskunnallisessa keskustelussa.<\/p>\n

IKIVI on jo muutaman vuoden ajan keskustellut ongelman k\u00e4\u00e4nteisest\u00e4 puolesta: vanhemman v\u00e4est\u00f6nosan merkityksest\u00e4 yhteiskunnassa, ty\u00f6otsikolla \u201dIk\u00e4ihmiset voimavarana\u201d. Usein juhlapuheissa ja artikkeleiden otsikkotasolla kyll\u00e4 puhutaan vanhuksista voimavarana, mutta tarkemmin kuunnellessa tai lukiessa paljastuu, ett\u00e4 puhutaan melkein yksinomaan vanhuksille sopivasta ravinnosta, liikunnasta ja virkistyksest\u00e4, hoidon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, omaishoidosta, l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4, jopa hyv\u00e4st\u00e4 kuolemasta! Sit\u00e4k\u00f6 vanhusten rooli voimavarana on: ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaneuvojia, jumppaohjaajia, hoitohenkil\u00f6kuntaa, investointeja hoitolaitoksiin, tukea voittovarojen vienti\u00e4 veroparatiiseihin jne?<\/p>\n

Ik\u00e4vihre\u00e4t on pohtinut, mit\u00e4 muuta hy\u00f6ty\u00e4 vanhuksista on yhteiskunnalle kuin palvelujen ja hoidonkohteena oleminen ja verojen maksu el\u00e4kkeist\u00e4. Positiivisempaa l\u00e4hestymistapaa perustelee my\u00f6s se, ett\u00e4 pitenev\u00e4st\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isajasta suurin osa vietet\u00e4\u00e4n suhteellisen terveen\u00e4 ja aktiivisena. Julkinen keskustelu ja l\u00f6ydetyt haitat ja kustannukset koskevatkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niit\u00e4 muutamia viimeisi\u00e4 vuosia, jolloin ik\u00e4ihmiset ovat intensiivisemm\u00e4n hoidon ja huolenpidon tarpeessa.<\/p>\n

Kirjaan t\u00e4h\u00e4n positiivisen luettelon l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4mme ik\u00e4ihmisten merkityst\u00e4 korostavista n\u00e4k\u00f6kohdista:<\/p>\n