Suomen Senioriliike ry teki 24.9.2015 kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan ty\u00f6el\u00e4keindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi.\u00a0Taustalla on my\u00f6s Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen kirja \u201dEl\u00e4kel\u00e4isten taitettu itsetunto\u201d.<\/p>\n
Minultakin moni kysyi, olenko jo allekirjoittanut. Ep\u00e4r\u00f6in allekirjoittamista, kun samaan aikaan olivat k\u00e4ynniss\u00e4 neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta, yhten\u00e4 olennaisena osana palkankorotuksista luopuminen. Olikohan\u00a0ajankohta oikea vaatia el\u00e4kkeiden sitomista palkkaindeksiin?<\/p>\n
Lis\u00e4ksi aloite vaikutti huonosti perustellulta ja ristiriitaiselta: vaadittiin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten ostovoiman s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja toisaalta irrottautumista hintatason muutosta kuvaavasta kuluttajahintaindeksist\u00e4.<\/p>\n
En allekirjoittanut. Moni muu kuitenkin allekirjoitti. M\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n 24.3.2016 menness\u00e4 allekirjoituksia oli kertynyt yli 85 000. Aloite menee siis eduskunnan k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n
Asia kiinnosti minua sen verran, ett\u00e4 ryhdyin tutkimaan sit\u00e4 tarkemmin ja ennen kaikkea seuraamaan k\u00e4yty\u00e4 keskustelua.<\/p>\n
Kansalaisaloitteen m\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4hestyminen kirvoitti mediassa kiivaan keskustelun. Luin kaikkiaan 27 helmi-huhtikuussa eri medioissa julkaistua kolumnia sek\u00e4 p\u00e4\u00e4- ja mielipidekirjoitusta. P\u00e4\u00e4osan niist\u00e4 l\u00f6ysin Helsingin Sanomista. Kirjoituksista 12 suhtautui selke\u00e4n kielteisesti aloitteeseen, kuusi my\u00f6nteisesti ja yhdeks\u00e4n toi esille tarkentavia n\u00e4k\u00f6kulmia, ottamatta voimakasta kantaa aloitteeseen.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 keskustelua on varmaan tiedossa, kun eduskunta ryhtyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n aloitetta. T\u00e4h\u00e4nastinen keskustelu kyll\u00e4 viittaa siihen, ettei aloite mene l\u00e4pi.<\/p>\n
Lukemissani kannanotoissa esiintyi kiistaa siit\u00e4, kuinka el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja niiden tuoton k\u00e4y, jos ty\u00f6el\u00e4keindeksi\u00e4 muutetaan. Aloitteen allekirjoittajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t el\u00e4kevarojen ja niiden tuoton kasvavan nopeasti, jos s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei muuteta. Vastustajat n\u00e4kiv\u00e4t puolestaan uhkakuvia: el\u00e4kevarat sy\u00f6t\u00e4isiin vuoteen 2050 tai 2060 menness\u00e4. Erimielisyys on luonnollista, kun otetaan huomioon vaikuttavien tekij\u00f6iden moninaisuus.<\/p>\n
El\u00e4keturvakeskuksen Ismo Risku kertoi, mihin aloite johtaisi: \u201cIndeksimuutos lis\u00e4isi el\u00e4kemenoja. Lis\u00e4menot olisi rahoitettava joko nostamalla el\u00e4kemaksuja tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 el\u00e4kerahastoja. J\u00e4lkimm\u00e4inen vaihtoehto johtaisi el\u00e4kevarojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n supistumiseen suhteessa el\u00e4kemenoihin ja lopulta varojen loppumiseen.\u201d<\/p>\n
El\u00e4kel\u00e4iset katsoivat, ett\u00e4 heit\u00e4 on sorrettu jo parikymment\u00e4 vuotta. Nuoret puolestaan katsoivat, ett\u00e4 el\u00e4kemaksujen korotukset johtavat palkansaajien pysyv\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyteen ja el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00f6jen kuluvan suurten ik\u00e4luokkien korkeisiin el\u00e4kkeisiin.<\/p>\n
Sukupolvia pyrittiin nostamaan toisiaan vastaan. Kirjoitusten otsikot olivat kuvaavia: \u201dIlmainen lounas lasten p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4\u201d, \u201dSuuret ik\u00e4luokat pelastivat nahkansa\u201d, \u201dMiksi raapisin viimeiset eurot el\u00e4kerahastosta, kun lapseni ovat jo muutenkin vaikeassa tilanteessa\u201d ja \u201dNuoriso, taistoon kiljuslaista el\u00e4kepopulismia vastaan\u201d.<\/p>\n
ETK my\u00f6s kumosi uskon siihen, ett\u00e4 kukin el\u00e4kel\u00e4inen nauttii itse s\u00e4\u00e4st\u00e4mi\u00e4\u00e4n el\u00e4kevaroja: \u201cYrityksiss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevien palkkasummasta keskim\u00e4\u00e4rin 24 prosenttia menee el\u00e4kemaksuihin. Ty\u00f6ntekij\u00e4n maksuosuus on 5,7\u20137,2 prosenttia, loput maksaa ty\u00f6nantaja. Maksut kerrytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4kett\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t mene s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n omaa el\u00e4kett\u00e4 varten, vaan niill\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 maksetaan edellisten sukupolvien el\u00e4kkeit\u00e4. Maksuista viidesosa menee el\u00e4kerahastoihin ja loput nykyel\u00e4kkeiden maksuun.\u201d<\/p>\n
Ovatko aloitteen kannattajat vai sen vastustajat oikeassa? <\/strong><\/p>\n El\u00e4kkeiden l\u00e4ht\u00f6taso ja sen my\u00f6hempi korottaminen ovat tavallaan moraalikysymyksi\u00e4: millaista kulutustasoa el\u00e4kel\u00e4isille tavoitellaan? Valinta vaikuttaa sek\u00e4 el\u00e4kemaksun suuruuteen ett\u00e4 el\u00e4kkeen korotuksen tahtiin.<\/p>\n Voidaan kysy\u00e4 kuuluuko el\u00e4kel\u00e4isten saada \u201dilman omaa ansiotaan\u201d korotus, jonka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 olevat palkansaajat itselleen neuvottelevat tai jopa taistelevat. Joskushan palkankorotuksiin vaaditaan merkitt\u00e4vi\u00e4kin uhrauksia – lakko, ty\u00f6sulku, mielenosoituksia\u2026 Vai riitt\u00e4isik\u00f6 el\u00e4kel\u00e4isille ostovoiman takaava korotus, jota kuluttajahintaindeksi pyrkii kuvaamaan?<\/p>\n Toisaalta kuluttajahintaindeksi, jonka painoarvo on nyt 80 %, ei oikein hyvin kuvaa el\u00e4kel\u00e4isten kulutustottumuksia. Vanhusten kulutus painottuu toisin kuin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen suomalaisen kotitalouden kulutus. Uskoisin, ett\u00e4 ainakin liikenteen, vapaa-ajan sek\u00e4 hotellien ja ravintoloiden osuus on pienempi ja toisaalta terveyden osuus joissain tapauksissa aivan ratkaiseva.<\/p>\n Tilannetta jossain m\u00e4\u00e4rin korjaa palkkaindeksiin sidottu 20 %:n osuus. Avoimeksi j\u00e4\u00e4, onko se riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Pitk\u00e4\u00e4n neuvoteltu el\u00e4keuudistus tulee voimaan 2017 alussa. Sen vaikutusta tosiasialliseen el\u00e4kkeellej\u00e4\u00e4misik\u00e4\u00e4n ei kukaan voi etuk\u00e4teen tiet\u00e4\u00e4. Erilaisia arvioita tietysti on esitetty.<\/p>\n Elini\u00e4n odote on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n kasvussa. El\u00e4kevuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu el\u00e4kkeellej\u00e4\u00e4misi\u00e4st\u00e4 ja elini\u00e4st\u00e4. Jos elinik\u00e4 nousee nopeammin kuin el\u00e4kkeellej\u00e4\u00e4misik\u00e4, el\u00e4kevuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4 kuinka k\u00e4y. Se ainakin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pitemm\u00e4t ty\u00f6urat kasvattavat el\u00e4kepottia.<\/p>\n El\u00e4kevarojen sijoitustuotot ovat olleet v\u00e4lill\u00e4 1975-2014 keskim\u00e4\u00e4rin 4,1 % ja 2014 jopa 5,2 %. Jatkuvatko hyv\u00e4t sijoitustuotot tulevaisuuden ep\u00e4vakaassa maailmassa? Korot ainakin ovat nyt l\u00e4hell\u00e4 nollaa tai negatiivisia. T\u00e4h\u00e4n astihan el\u00e4kkeet on voitu maksaa el\u00e4kerahastojen tuotosta eik\u00e4 el\u00e4kerahastoihin ole tarvinnut juuri koskea.<\/p>\n Vireill\u00e4 olevat hankkeet veroparatiisien k\u00e4yt\u00f6n hillitsemiseksi saattavat my\u00f6s vaikuttaa negatiivisesti el\u00e4kevarojen sijoitustuottoihin. T\u00e4h\u00e4nastiset korkeat tuotot panevat ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4kerahastot ovat sijoittaneet my\u00f6s veroparatiiseja hy\u00f6dynt\u00e4viin yrityksiin.<\/p>\n Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaikesta j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen, paitsi suuri ep\u00e4tietoisuus?<\/strong><\/p>\n Aloite on hyvin ep\u00e4tasa-arvoinen. Ty\u00f6el\u00e4kelaki, jonka muutokseen aloite t\u00e4ht\u00e4\u00e4, ei koske KELA:n maksamaa kansanel\u00e4kett\u00e4 nauttivia, siis kaikkein k\u00f6yhimpi\u00e4. Heid\u00e4n el\u00e4kett\u00e4\u00e4n tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutosten mukaisesti. Kansanel\u00e4kel\u00e4isten osuus el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 on n. 10 %.<\/p>\n Muutoinkin ehdotus suosii paremmin toimeen tulevia \u2013 haettu korotushan olisi prosentuaalinen eli varakkaimmat el\u00e4kel\u00e4iset hy\u00f6tyisiv\u00e4t eniten.<\/p>\n Aloitteen ajankohta on monesta syyst\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4. Ensin olisi saatava muutaman vuoden kokemus 2017 voimaan tulevien el\u00e4kes\u00e4\u00e4nn\u00f6sten vaikutuksesta. Lis\u00e4ksi jo alussa mainitsin, ett\u00e4 ty\u00f6markkinoilla ollaan p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 sopimukseen hyvin kohtuullisista tai jopa nollatason korotuksista vuosille 2017 ja 2018. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on sen vaikutus kuluttajahintoihin ja palkkaindeksiin.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen Senioriliike ry teki 24.9.2015 kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan ty\u00f6el\u00e4keindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi.\u00a0Taustalla on my\u00f6s Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen kirja \u201dEl\u00e4kel\u00e4isten taitettu itsetunto\u201d. Minultakin moni kysyi, olenko jo allekirjoittanut. Ep\u00e4r\u00f6in allekirjoittamista, kun samaan aikaan olivat k\u00e4ynniss\u00e4 neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta, yhten\u00e4 olennaisena osana palkankorotuksista luopuminen. Olikohan\u00a0ajankohta oikea vaatia el\u00e4kkeiden sitomista palkkaindeksiin? Lis\u00e4ksi aloite vaikutti huonosti perustellulta ja ristiriitaiselta: vaadittiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":506,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit-fi"],"featuredImage":"","authorName":"reino.lampinen","term":["Blogit"],"author_url":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/?p=624","yoast_head":"\n