ViNOn V\u00e4entapaamisen 16.10.2016 yhteydess\u00e4 Tampereella j\u00e4rjestettiin paneeli ns. taitettua indeksi\u00e4 koskevasta kansalaisaloitteesta ja ennen kaikkea sen vaikutuksista nuoriin. Keskusteluun osallistuivat Suomen Senioriliikkeen aloitteen is\u00e4, entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen, ViNOn toinen puheenjohtaja Saara Ilvessalo ja allekirjoittanut.<\/p>\n
Kiljunen argumentoi voimakkaasti aloitteen puolesta, jopa niin voimakkaasti, ett\u00e4 aloin hiukan ep\u00e4ill\u00e4 torjuvaa kantaani. Jotta voisin perehty\u00e4 h\u00e4nen ajatusmaailmaansa paremmin, ostin Kiljuselta h\u00e4nen tuoreen teoksensa \u201dEl\u00e4kekatekismus\u201d.<\/p>\n
L\u00f6ysin kyll\u00e4 teoksesta muutamia n\u00e4k\u00f6kulmia, joissa voin olla yht\u00e4 mielt\u00e4 Kiljusen kanssa. Ensinn\u00e4kin, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuosikymmenien taakse ulottuva ennustaminen on enemm\u00e4n arvaamista kuin laskentaa. Pienetkin l\u00e4ht\u00f6arvojen muutokset, kertautuessaan korkoa korolle\u2013periaatteen mukaisesti, antavat 2060-luvulle tultaessa merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaisia tuloksia. Niinp\u00e4 el\u00e4kerahastojen tuotto-oletuksena k\u00e4ytetty 3,5 % on varmasti v\u00e4\u00e4rin, samoin arviot inflaatiosta ja palkkatason noususta. Valitettavasti emme t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 tied\u00e4, kumpaan suuntaan ja kuinka paljon v\u00e4\u00e4rin nuo arviot ovat. Kiljunen korostaa, ett\u00e4 el\u00e4kerahastojen tuotto oli 1996-2015 keskim\u00e4\u00e4rin 4 % ja 2015 jopa 5,2 %. Toisaalta 2016 tuotto oli py\u00f6re\u00e4 0 %!<\/p>\n
Toiseksi voin yhty\u00e4 n\u00e4kemykseen, ett\u00e4 kertyneet \u201dylisuuret\u201d el\u00e4kerahastot (noin 180 miljardia euroa), joihin Kiljunen iskunsa p\u00e4\u00e4asiassa kohdistaa, ovat kohtuuttoman suuria ja niiden kertym\u00e4\u00e4 tulisi jollain keinolla voida s\u00e4\u00e4dell\u00e4. Mieleeni tuli palkkaindeksiin siirtymisen sijasta yksinkertainen keino: ent\u00e4 jos keskustelu siirrett\u00e4isiin el\u00e4kemaksun suuruuteen? Nyth\u00e4n se on 24,4 % ja ne ylisuuret rahastot kertyv\u00e4t el\u00e4keyhti\u00f6ihin tuon prosentin perusteella. Pienempi el\u00e4kemaksu voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vastaavaan palkkatason alentamiseen, nettopalkan s\u00e4ilyess\u00e4 ennallaan. Kokonaispalkka pienenisi, ja t\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4\u00e4n olisi reaalista kilpailukyvyn parantamista. Taloudellisen dynamiikan seurauksena alempi el\u00e4kemaksu kohentaisi Suomen kilpailukyky\u00e4 ja johtaisi ty\u00f6llisyyden kasvuun. Rahastot pienenisiv\u00e4t pikkuhiljaa tai ainakin suurempi osa rahastoista jouduttaisiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeisiin.<\/p>\n
Mutta monesta muusta Kiljusen argumentista olen edelleen eri mielt\u00e4. Yksi niist\u00e4 on uusi Kikyyn liittyv\u00e4 uusi el\u00e4keratkaisu, joka tuo el\u00e4kkeiden kertymiseen kokonaan uutta ep\u00e4varmuutta. Ratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon elini\u00e4nennuste ja ratkaisun vaikutus el\u00e4kkeellej\u00e4\u00e4misik\u00e4\u00e4n, mutta niiden ennustaminen on huomattavan ep\u00e4varmaa. Ennen kuin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n muutoksia, tulisi uudesta el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 saada edes muutaman vuoden kokemus.<\/p>\n
Kiljunen puhuu ja kirjoittaa paljon vanhuusk\u00f6yhyydest\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukena kansainv\u00e4lisi\u00e4 tilastoja. Onko niiss\u00e4 otettu palkka- ja el\u00e4ketason lis\u00e4ksi huomioon kertynyt omaisuus? Harvalla el\u00e4kel\u00e4isell\u00e4 on velkaa ja huomattavan moni asuu omistusasunnossa. Se on Suomessa kansainv\u00e4lisesti poikkeuksellista \u2013 muualla asutaan paljon enemm\u00e4n vuokra-asunnossa. Onko kuukausitulo oikea mittari k\u00f6yhyydelle? Paljon puhutaan matkustavista tai etel\u00e4\u00e4n muuttavista el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4, lapsille ja lastenlapsille suunnatusta tuesta jne. Suuri osa el\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 vaikuttaa aika hyvin toimeentulevilta.<\/p>\n
Sitten on terminologinen sekaannus: aloitteessa puhutaan ostovoiman<\/em> s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4, mink\u00e4 nimenomaan turvaa nykyinen el\u00e4kkeen sitominen 80-prosenttisesti kuluttajahintaindeksiin. Kirjan lukemalla paljastuu, ett\u00e4 itse asiassa sanalla ostovoimalla <\/em>tarkoitetaan k\u00e4sitett\u00e4 hyvinvointi<\/em>. Taitettu indeksi on tosiasiassa taannut itse ostovoiman s\u00e4ilymisen, kun taas hyvinvointiin<\/em> on sis\u00e4llytetty kateuselementti: jos palkat nousevat, pit\u00e4isi el\u00e4kkeenkin nousta. Ostovoiman s\u00e4ilyminen ei siis riit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dhyvinvoinnin\u201d tasoa!<\/p>\n Kiljunen toteaa usein, ett\u00e4 \u201del\u00e4ke on my\u00f6hennetty\u00e4 palkanmaksua\u201d. Onko t\u00e4m\u00e4 todella yleinen k\u00e4sitys ja kanta? Voiko olla n\u00e4in, kun yleisesti on tiedossa, ett\u00e4 nykyisten el\u00e4kel\u00e4isten saama el\u00e4ke maksetaan osin el\u00e4kel\u00e4isten itsens\u00e4 maksamien el\u00e4kemaksujen sijoitustuotoista ja osin nykyisten palkansaajien maksamista el\u00e4kemaksuista. El\u00e4kkeest\u00e4 ei sentti\u00e4k\u00e4\u00e4n tule asianomaisten el\u00e4kel\u00e4isten itse maksamista varoista \u2013 niist\u00e4 maksettiin edellisen el\u00e4kel\u00e4issukupolven el\u00e4kkeet.<\/p>\n Aloitetta on usein kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 palkkaindeksiin siirtyminen ei auta takuuel\u00e4kkeell\u00e4 olevia ja lis\u00e4ksi auttaa vain minimaalisesti sellaisia el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4, joiden el\u00e4kkeest\u00e4 osa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kansanel\u00e4kkeen ja osa ty\u00f6el\u00e4kkeen pohjalta. Kiljunen vetoaa t\u00e4ss\u00e4 siihen, ett\u00e4 jos takuuel\u00e4kkeen nauttijat j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkeen, valtiovalta kyll\u00e4 hoitaa t\u00e4h\u00e4n korjauksen, verovaroista. T\u00e4st\u00e4 tuskin on takeita.<\/p>\n Palkkaindeksiin siirtyminen ohjaa suurempaa el\u00e4kett\u00e4 hyv\u00e4tuloisille el\u00e4kel\u00e4isille, samassa suhteessa kuin nykyinen el\u00e4ke on suurempi. T\u00e4t\u00e4 Kiljunen pit\u00e4\u00e4 luonnollisena \u2013 toiset saivat t\u00f6iss\u00e4 ollessaan parempaa palkkaa kuin toiset, josta johtuen el\u00e4kkeet porrastuvat samalla tavoin.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n Kiljunen tuo kuitenkin ihan hienon ratkaisuehdotuksen: maksetaan vaikka kertaluontoisesti yhten\u00e4 vuonna kaikille keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen el\u00e4kkeen suuruinen eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen summa. Silloin k\u00f6yhimm\u00e4t hy\u00f6tyisiv\u00e4t suhteellisesti enemm\u00e4n kuin rikkaat. Kaunis, mutta valitettavan ep\u00e4realistinen heitto.<\/p>\n Kiljunen tuo jatkuvasti esille, ett\u00e4 el\u00e4keindeksin muuttaminen olisi nuorten etu. P\u00e4\u00e4asiallinen perustelu t\u00e4lle v\u00e4itteelle on, ett\u00e4 nuorille luotaisiin ty\u00f6paikkoja, jos kertyneit\u00e4 el\u00e4kevaroja sijoitettaisiin Suomeen ja tuottoja k\u00e4ytett\u00e4isiin luomalla nuorille ty\u00f6paikkoja. Paremmat el\u00e4kkeet k\u00e4ytett\u00e4isiin kulutukseen, mit\u00e4 kautta ty\u00f6paikkoja syntyisi. Kiljusen mukaan t\u00e4t\u00e4 kautta syntyisi 50 000 uutta ty\u00f6paikkaa. Laskelmalle ei esitet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n perusteita, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sille, kuinka el\u00e4keyhti\u00f6it\u00e4 ohjattaisiin sijoittamaan el\u00e4kevaroja Suomeen ulkomaiden sijasta. Muuta perustelua uudistuksen edullisuudesta nuorille ei esitet\u00e4, ellei sellaiseksi lasketa sit\u00e4 houkuttelevaa n\u00e4kym\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykynuoret, j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n aikanaan el\u00e4kkeelle, saisivat paremman el\u00e4kkeen kuin nykyiset el\u00e4kel\u00e4iset. Tosin hintana olisi ty\u00f6uran aikaisten el\u00e4kemaksujen korottaminen. Se tuskin parantaisi Suomen kansainv\u00e4list\u00e4 kilpailukyky\u00e4.<\/p>\n Osin yhdyn Kiljusen n\u00e4kemykseen el\u00e4kevakuutusyhti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Meill\u00e4 on toistakymment\u00e4 yhti\u00f6t\u00e4, jotka kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n mm. asiakaspalautuksilla ja \u2013hyvityksill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 on mm. Finanssivalvonta asettanut kyseenalaisiksi. Onko toisaalta yhti\u00f6iden sosialisointi ja ty\u00f6el\u00e4kkeiden ker\u00e4\u00e4misen, tallettamisen, sijoittamisen ja el\u00e4kkeiden maksun siirto KELAlle tai muulle perustettavalle valtion ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6lle oikea keino? Kuinka sellainen edes olisi esim. perustuslain puitteissa mahdollista? Kyse on kuitenkin yksityisomaisuudesta vaikka n\u00e4iden yksityisten yhti\u00f6iden varojen kertym\u00e4 on seurausta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. EU:kin taitaa olla sill\u00e4 kannalla, ettei kilpailua saa uudestaan ryhty\u00e4 rajoittamaan sektorilla, joka on avattu kilpailulle.<\/p>\n Se mihin hallituksen ja eduskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta hyvinkin ulottuu, on t\u00e4m\u00e4n el\u00e4kekertym\u00e4n periaatteiden s\u00e4\u00e4t\u00e4minen.<\/p>\n