Reino Lampinen, helmikuu 2019<\/p>\n
Ilmarisen ja VTKL:n vuotuinen iAreena 1.2.2019<\/p>\n
Osallistuimme tilaisuuteen kolmistaan: Pirkko Telaranta, Auni-Marja Vilavaara ja min\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 selostus alustuksista:<\/p>\n
<\/p>\n
Jaakko Kiander, Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja: Mihin rahani riitt\u00e4v\u00e4t? Ilmarisen nettikysely 2019<\/strong><\/p>\n Viiden vuoden v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4 nettikysely oli kohdistettu \u00e4skett\u00e4in el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4neille Ilmarisen vakuutetuille. Kyseess\u00e4 ovat siis ty\u00f6el\u00e4kel\u00e4iset \u2013 palkkataso ja siit\u00e4 johtuen my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4kkeen taso on ollut hiukan korkeampi kuin yleinen keskiarvo, joka kattaa my\u00f6s kansan- ja takuuel\u00e4kkeell\u00e4 olevat.<\/p>\n Vaurauden kasvu viime vuosina n\u00e4kyy mm. siin\u00e4, ett\u00e4 entist\u00e4 useampi on ostanut oman asunnon (2019\/2014: 66\/61 %) tai sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteist\u00f6ihin (40\/31). Pieni osa (17\/9%) ei varautunut el\u00e4kep\u00e4iviin mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Toisaalta pienimpi\u00e4 el\u00e4kkeit\u00e4 saavien osuudet ovat nousseet: alle 1000 \u20ac 20\/37 %, 1000-1699 \u20ac 9\/20 %. Yli 2400 \u20ac saavien osuus oli laskenut: 6\/4 %.<\/p>\n Ilmarisen asiakkaiden ty\u00f6el\u00e4ke oli keskim\u00e4\u00e4rin 2017 \u20ac, naisilla 1726 \u20ac ja miehill\u00e4 2255 \u20ac. Kun el\u00e4kkeest\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n \u201cpakolliset\u201d verot, asumiskulut, ruoka ja l\u00e4\u00e4kkeet, muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 494 \u20ac. Alle 1000 \u20ac:n el\u00e4kkeest\u00e4 j\u00e4\u00e4 199 \u20ac ja yli 2400 \u20ac:n el\u00e4kkeest\u00e4 910 \u20ac. Vuonna 2014 keskiel\u00e4ke oli ollut 1984 \u20ac, mutta siit\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4teen enemm\u00e4n, 563 \u20ac.<\/p>\n Kun kysyttiin vastaajien mielest\u00e4 \u201csopivaa\u201d el\u00e4kett\u00e4, ihmiset olivat suomalaisen vaatimattomia: keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pyynti oli 2309 \u20ac eli toivottiin n. 14 %:n korotusta.<\/p>\n K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4v\u00e4n rahan kohdentamisessa suosituimpia olivat vapaa-ajan vietto, matkailu, harrastukset ja auto (43, 43, 42 ja 42 %). Terveyden yll\u00e4pito j\u00e4i viidennelle sijalle (38 %). Toisaalta 37 % ilmoitti joutuneensa luopumaan sek\u00e4 matkailusta ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4misest\u00e4. Onneksi vain 11 % katsoi joutuneensa luopumaan terveyden yll\u00e4pidosta.<\/p>\n Vastausten mukaan aika moni el\u00e4\u00e4 taloudellisesti riskirajoilla. 25 \u2013 44 % vastaajista ei uskonut taloutensa kest\u00e4v\u00e4n suurempia vastoink\u00e4ymisi\u00e4, kuten putkiremonttia, auton hajoamista, puolison menehtymist\u00e4 tai vakavaa sairautta. Tilanne on kiristynyt viiden vuoden takaiseen n\u00e4hden: silloin vastaavat osuudet olivat 17 \u2013 40 %.<\/p>\n El\u00e4kel\u00e4isten yleinen taloudellinen tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huonontuneen vuodesta 2017. Silti 51 % vastasi, ett\u00e4 perint\u00f6\u00e4 j\u00e4\u00e4 jaettavaksi. Vuonna 2014 vain 27 % uskoi n\u00e4in.<\/p>\n Keskustelu el\u00e4kei\u00e4st\u00e4, ja ennen kaikkea yleiselt\u00e4 vaikuttava pelko el\u00e4kei\u00e4n nostoa kohtaan joutuu outoon valoon, kun 25 % jatkoi el\u00e4kei\u00e4n j\u00e4lkeen ty\u00f6ntekoa saadakseen suuremman el\u00e4kkeen ja 18 % jatkoi ansioty\u00f6ss\u00e4 el\u00e4kkeen rinnalla, siis yhteens\u00e4 43 %. Vaikutti lis\u00e4ksi silt\u00e4, ett\u00e4 melkein kaikki vastanneet joko tekiv\u00e4t tai haluaisivat jatkaa tai tehd\u00e4 vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4, jos sit\u00e4 olisi tarjolla.<\/p>\n Yleinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kyselyst\u00e4 oli, ett\u00e4:<\/p>\n <\/p>\n Ilpo Airio, erikoistutkija, Kela: Kuka el\u00e4kel\u00e4inen Suomessa on k\u00f6yh\u00e4?<\/strong><\/p>\n El\u00e4kel\u00e4isk\u00f6yhyyden syyn\u00e4 voivat olla:<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n periaatteena on meritokratia: ty\u00f6historia m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 el\u00e4ketason (ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vietetty aika + maksetut el\u00e4kemaksut (palkka) = el\u00e4ketulo.<\/p>\n EU-maiden vertailussa k\u00f6yhyytt\u00e4 esiintyy Suomessa toiseksi v\u00e4hiten (12 %) \u2013 vain Tsekiss\u00e4 (!) on v\u00e4hemm\u00e4n k\u00f6yhi\u00e4. Ruotsi j\u00e4\u00e4 12. sijalle (16 %). EU-keskiarvo on 17 %.<\/p>\n Suomalaisista vain 7 % oli pienituloisia 1993. Sen j\u00e4lkeen pienituloisten osuus on tasaisesti kasvanut nykyiselleen. I\u00e4kk\u00e4iden (64-74 v) pienituloisuus on vaihdellut enemm\u00e4n, vuoden 1993 8 %:sta vuoden 2007 huippuun 17 % ja taas alasp\u00e4in 7 %:iin vuonna 2017. Vanhojen (75 +) k\u00f6yhyys on korkeampi ja vaihdellut voimakkaasti, vuoden 1993 15 %:sta vuoden 2009 31 %:iin ja vuoden 2017 27 %:iin.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4kkeet ovat nousseet vuosittain hyvin tasaisesti. Nousu aikav\u00e4lill\u00e4 1993 \u2013 2017 oli 91 % (keskim\u00e4\u00e4rin 4,7 % vuodessa). Kansanel\u00e4ke on j\u00e4\u00e4nyt pahasti j\u00e4lkeen: nousua oli vain 33 % (2,1 %\/a) samalla aikav\u00e4lill\u00e4. Ero johtuu p\u00e4\u00e4osin eri el\u00e4kkeisiin sovelletuista eri indekseist\u00e4 ja osittain lis\u00e4ksi kansanel\u00e4kkeiden indeksij\u00e4\u00e4dytyksist\u00e4.<\/p>\n Airio n\u00e4ytti diagrammin tulonmuodostuksen tunnusluvuista. Sen mukaan keskipalkka on n. 3100 \u20ac ja kokonaisel\u00e4ke n. 1700 \u20ac. Pienituloisuusraja on n. 1250 \u20ac. Kansanel\u00e4ke n. 800 \u20ac j\u00e4\u00e4 sen alle. Sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 erilaisin tuin: ty\u00f6markkinatuki ja v\u00e4himm\u00e4isp\u00e4iv\u00e4rahat 700 – 800 \u20ac, toimeentulotuki, kotihoidon tuki, yleinen asumistuki ja el\u00e4kkeensaajan asumistuki 200 \u2013 500 \u20ac. Kansanel\u00e4kel\u00e4isen, joka haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pienituloisuuden rajan yl\u00e4puolelle, on siis ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 el\u00e4kkeens\u00e4 t\u00e4ydennyst\u00e4 noista tukimuodoista, jos tuloksi muutettavaa omaisuutta ei ole kertynyt.<\/p>\n I\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 kansanel\u00e4kel\u00e4isist\u00e4 runsaasti valtaosa on naisia. Yli 80-vuotiaista naisia on melkein kolme kertaa enemm\u00e4n kuin miehi\u00e4.<\/p>\n 40 \u2013 69 -vuotiaiden t\u00e4yden kansanel\u00e4kkeen saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole juuri muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana: n. 37000. Nuorempien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 22000:sta 26000:een, kun 70 + ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut 24000:sta 14000:een.<\/p>\n Airio ei ottanut kantaa, mik\u00e4 olisi paras keino el\u00e4kel\u00e4isk\u00f6yhyyden torjuntaan \u2013 perusel\u00e4keturvan nostaminen takuu- tai kansanel\u00e4kett\u00e4 nostamalla tai puuttumalla ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n \u2013 vai muuttamalla muita perusturvaetuuksia. H\u00e4n kannatti kuitenkin lapsiin ja nuoriin panostamista. Ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre on katkaistava, perhepolitiikan kokonaisuutta on tarkasteltava ( vanhempainvapaat, perhe-etuudet ym.), sosiaali- ja terveydenhuolto sek\u00e4 koulutus. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarkastelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: yleinen ty\u00f6llisyyskehitys, panostukset ty\u00f6kykyyn, ty\u00f6hyvinvointiin ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen, ty\u00f6n ja hoivan yhteensovittamiseen sek\u00e4 osaty\u00f6kykyisten osallistumiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Muutokset vaativat poliittisia ja pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4yksen toimia. Joka tapauksessa muutoksia ei saada hetkess\u00e4 vaan t\u00e4ht\u00e4in on oltava kaukana.<\/p>\n <\/p>\n Katja Helo, hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6, VTKL: Ei vara venett\u00e4 kaada \u2013 n\u00e4in varaudut vanhuuteen<\/strong><\/p>\n VTKL on tehnyt gallupkyselyn 50 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neille suomalaisille varautumisesta parempaan vanhuusik\u00e4\u00e4n. Kyselyyn vastasi 1004 kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvaa, molempia sukupuolia.<\/p>\n Vastaajista<\/p>\n Avovastausten mukaan suuri osa katui varautumisensa heikkoutta: el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00e4minen olisi pit\u00e4nyt aloittaa nuorempana, rahaa sijoittaa (jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista).<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Reino Lampinen, helmikuu 2019 Ilmarisen ja VTKL:n vuotuinen iAreena 1.2.2019 Osallistuimme tilaisuuteen kolmistaan: Pirkko Telaranta, Auni-Marja Vilavaara ja min\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 selostus alustuksista: Jaakko Kiander, Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja: Mihin rahani riitt\u00e4v\u00e4t? Ilmarisen nettikysely 2019 Viiden vuoden v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4 nettikysely oli kohdistettu \u00e4skett\u00e4in el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4neille Ilmarisen vakuutetuille. Kyseess\u00e4 ovat siis ty\u00f6el\u00e4kel\u00e4iset \u2013 palkkataso ja siit\u00e4 johtuen my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":506,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-889","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotteet"],"featuredImage":"","authorName":"reino.lampinen","term":["Tiedotteet"],"author_url":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/ikavihreat\/?p=889","yoast_head":"\n\n
\n
\n