{"id":26895,"date":"2021-02-21T17:00:49","date_gmt":"2021-02-21T15:00:49","guid":{"rendered":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/?p=26895"},"modified":"2021-02-21T17:00:49","modified_gmt":"2021-02-21T15:00:49","slug":"luonnon-taidetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/luonnon-taidetta\/","title":{"rendered":"Luonnon taidetta"},"content":{"rendered":"

Luontosuhteemme on poikkeuksellisissa oloissa koronavuonna vahvistunut. Moni on l\u00f6yt\u00e4nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00e4hiluonnon tai luontomatkailun kotimaassa. L\u00f6yt\u00e4nyt rauhaa ja lohtua l\u00e4himets\u00e4st\u00e4, tunnistanut uuden sienen, huomannut lintujen uskomattoman v\u00e4rikirjon, tunnistanut tutun laulajan, rakentanut p\u00f6rri\u00e4iselle pes\u00e4n.<\/p>\n

Luontosuhteemme on muuttunut ajan kuluessa. Historiallisesti luonto on ollut kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, pelottavakin, mutta samalla el\u00e4m\u00e4\u00e4 mahdollistava ruoka-aitta ja resurssivarasto. Saalisel\u00e4imen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kunnioitettiin ja sen kaatamista \u2013 el\u00e4m\u00e4n uhraamista \u2013 arvostettiin. Modernina aikana el\u00e4imist\u00e4 ja luonnosta tuli yh\u00e4 kasvavassa m\u00e4\u00e4rin ihmisen taloudellisten intressien kohde. Niist\u00e4 otettiin irti kaikki, mit\u00e4 tarvittiin ja saatiin, seurauksista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Jossain vaiheessa huomio kohdistui kehityksen kielteisiin seurauksiin, saastumiseen ja haittoihin. Keski-Suomessa moni muistaa Irwin Goodmanin laulun Lievestuoreen Liisasta, tyt\u00f6st\u00e4 tehtaan saastuttaman haisevan j\u00e4rven rannalla: \u201dJa katsoimme likaojan juoksuun \/ Sen kuohuissa rakkaus soi \/ Sun hurmaavan hajuvetes tuoksu \/ Se varmuuden leiv\u00e4st\u00e4 toi<\/em>\u201d. Huomattiin, ettei n\u00e4in voi jatkaa. Kansakunta alkoi vaatia muutosta, ja se saatiin aikaan. Suomi s\u00e4\u00e4ti luonnon- ja vesist\u00f6jensuojelulakeja, tehtaiden prosessit puhdistuivat, samoin j\u00e4rvet, ja samalla luotiin ty\u00f6t\u00e4 ja keksint\u00f6j\u00e4 uuden puhtaamman teollisuuden tarpeisiin. Yhteiskunta, ihmiset ja luonto hy\u00f6tyiv\u00e4t. Seuraavaksi huomattiin luonnon tuomat hy\u00f6dyt ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille: stressi ja verenpaine laskevat ja mieliala kohoaa luonnossa liikkuessa, mik\u00e4 havaittiin my\u00f6s tutkimuksissa.<\/p>\n

Luontoharrastuneisuus on muuttunut yh\u00e4 useampien vapaa-ajanviettotavaksi, kun mahdollisuudet siihen ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet erilaisten harrastuslajien ja reittien tullessa yleiseen tietoisuuteen ja retkikohdetietojen saatavuuden parantuessa. Ehk\u00e4 seuraavassa vaiheessa hyv\u00e4ksymme luonnon ja el\u00e4inten itseisarvon, sen ettei niist\u00e4 tarvitse olla mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, riitt\u00e4\u00e4 ja on arvokasta, kun ne vain ovat. Tiedemaailman keskusteluissa filosofit ymp\u00e4ri maailman ovat puhuneet luonnon itseisarvon puolesta jo 1970-luvulta l\u00e4htien esitt\u00e4en moninaisia perusteluja luonnon arvostuksen puolesta. Esimerkiksi lajit (tai sukulinjat, lineages<\/em>) ovat jokainen oma uniikki historiallinen jatkumonsa. Lajin tuhoaminen sen sukupuuton aiheuttamalla on kuin ihmiskunta repisi viel\u00e4 lukemattomia sivuja kirjasta, jonka kielt\u00e4 olemme vasta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n opettelemassa, kirjoitti ymp\u00e4rist\u00f6filosofi Holmes Rolston III jo 1985.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Se, ettei luonnolla tarvitse olla hy\u00f6tyarvoja ihmisen kannalta, ei poista ihmisten mahdollisuutta iloita ja nauttia ja toki n\u00e4in samalla hy\u00f6ty\u00e4 luonnosta. My\u00f6s taidetta ja kulttuuria on kautta aikojen arvosteltu \u201dhy\u00f6dytt\u00f6myydest\u00e4\u201d ja samoin kuin luontoa nykyisin, niiden olemassaolon t\u00e4rkeytt\u00e4 perusteltu ihmiselle koituvilla kiistattomilla hy\u00f6dyill\u00e4. Luonnosta ja taiteesta voi nauttia yleisesti, mutta ilo ja nautinto kasvaa harrastuneisuuden ja tiedon lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Kun kuulee tutun musiikin, tunnistaa tekij\u00e4n ja mahdollisesti genren tai tunnistaa Gallen-Kallelan ty\u00f6n ja yhdist\u00e4\u00e4 sen Suomen historian kansallisromanttiseen kauteen, taidenautinto saa uuden, syvemm\u00e4n s\u00e4vyn ja ilo ja hyv\u00e4nolontunne kasvaa entisest\u00e4\u00e4n. Samoin k\u00e4y luontosuhteen syvetess\u00e4: mets\u00e4 ei ole vain mets\u00e4, vaan sielt\u00e4 l\u00f6ytyy uskomaton lajien kirjo. Kasveja, el\u00e4imi\u00e4, sieni\u00e4, \u00e4\u00e4ni\u00e4 \u2013 pelkk\u00e4 vihreyden, vehreyden n\u00e4keminen ja lintujen seuraaminen tuottaa hyv\u00e4\u00e4 oloa. Lajien tunnistaminen tuottaa erityist\u00e4 tyydytyst\u00e4. Kun huomaa vanhan haavan, jonka kylke\u00e4 pikkutikka tarmokkaasti takoo, \u00a0aukeaa v\u00e4hitellen uusi maailma, ja laji lajilta silm\u00e4t ja korvat avautuvat. Toivottavasti aukeaa my\u00f6s uusi ymm\u00e4rrys: luonto on ihmisest\u00e4 ja sen murheista huolimatta olemassa. Koronavuodesta t\u00e4ysin piittaamatta talitiainen laulaa. Sill\u00e4 on ehk\u00e4 nyt enemm\u00e4n ihmiskuulijoita, jotka pys\u00e4htyv\u00e4t sit\u00e4 kuulemaan, mutta siell\u00e4 se laulaa, ja se on lohdullista. Ihminen tarvitsee luontoa sen itsens\u00e4 vuoksi. Sielt\u00e4 kaikki tulee ja sinne kaikki p\u00e4\u00e4ttyy, ihminen on lopulta t\u00e4ysin riippuvainen luonnosta.<\/p>\n

Ihmislajin seuraava ja t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on turvata luonnon monimuotoisuus, taklata ilmastonmuutos, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 takia vaan muiden lajien s\u00e4ilymisen vuoksi. Meill\u00e4 on kiire ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Viel\u00e4 kiireempi meill\u00e4 on turvata vanhat mets\u00e4t ja sellaiset joet, j\u00e4rvet, suot ja tunturit, joita emme saa takaisin koskaan, jos ne menet\u00e4mme. Vanha mets\u00e4 ei ole ennallistettavissa, sill\u00e4 mets\u00e4 on vanha vasta 200 vuoden kuluttua, mutta ei silloinkaan niin vanha kuin nyt s\u00e4\u00e4stetty vanha mets\u00e4. Kuten haisevan Lievestuoreen j\u00e4rven kohdalla, nyt on vaadittava muutosta ja varmistettava, ett\u00e4 se saadaan ajoissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luontosuhteemme on poikkeuksellisissa oloissa koronavuonna vahvistunut. Moni on l\u00f6yt\u00e4nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00e4hiluonnon tai luontomatkailun kotimaassa. L\u00f6yt\u00e4nyt rauhaa ja lohtua l\u00e4himets\u00e4st\u00e4, tunnistanut uuden sienen, huomannut lintujen uskomattoman v\u00e4rikirjon, tunnistanut tutun laulajan, rakentanut p\u00f6rri\u00e4iselle pes\u00e4n. Luontosuhteemme on muuttunut ajan kuluessa. Historiallisesti luonto on ollut kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, pelottavakin, mutta samalla el\u00e4m\u00e4\u00e4 mahdollistava ruoka-aitta ja resurssivarasto. Saalisel\u00e4imen el\u00e4m\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1204,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[29,26,27,28,30],"class_list":["post-26895","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-lahiluonto","tag-luonto","tag-metsat","tag-monimuotoisuus","tag-terveys"],"featuredImage":"","authorName":"Vihre\u00e4t Aktiivit Muuramessa","term":["Yleinen"],"author_url":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/?p=26895","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26895","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1204"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26895"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26895\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26897,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26895\/revisions\/26897"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26895"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26895"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/muuramen.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26895"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}