Kes\u00e4kuun alussa vieraili 22 hengen joukko ekokylist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisest\u00e4 asumisesta kiinnostunutta katsomassa 3 ekokyl\u00e4\u00e4 Saksassa, 6 Tanskassa ja 4 Ruotsissa. Fantastinen matka jonka antoi paljon uusia ideoita, n\u00e4kemyst\u00e4 ja hienoja muistoja. Onneksi matkalla oli mukana kolme alaan perehtynytt\u00e4 arkkitehti\u00e4, kuten ekorakentamisen guru Suomessa, oppikirjoja kirjoittanut ja alaa TKK:lla vuosia opettanut Bruno Erat. H\u00e4n on lukuisten ekotalojen lis\u00e4ksi suunnitellut Bromarvin ekokyl\u00e4n kokonaisuuden, rakennusten lis\u00e4ksi energia- ja j\u00e4tevesiratkaisut. Asiantuntijoiden avulla saimme paljon enemm\u00e4n irti kohteiden ratkaisuista kuin tavallinen k\u00e4vij\u00e4.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys on kohteissa vaihtelevasti painottunut. Saksalaisissa kohteissa hieman syv\u00e4llisemmin ja se ilmeni yleens\u00e4 yhteisen ruokailun jokap\u00e4iv\u00e4isyyten\u00e4 ja muutoinkin arjen toimien yhdess\u00e4 tekemisen\u00e4. L\u00e4hes kaikissa kyliss\u00e4 oli suuret yhteistilat, kyl\u00e4talot. Kaikissa kyliss\u00e4 oli muodostettu ty\u00f6ryhmi\u00e4, jotka itsen\u00e4isesti vastasivat jonkin el\u00e4misen rutiinin hoidosta. Tyypillisesti ryhmi\u00e4 oli muodostettu esim.viljelyn osa-alueiden hoitoon, pihojen, rakennusten, talousasioiden, ruokahuollon, el\u00e4intenpidon yms hoitamiseksi. Jossakin kyl\u00e4ss\u00e4 ryhmi\u00e4 oli yli 20, koska ty\u00f6t oli jaettu hyvin pieniin kokonaisuuksiin, esimerkkin\u00e4 liputuksesta huolehtiminen. Useimmat asukkaat kuuluivat kyll\u00e4 moneen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaisesti.<\/p>\n
Talousasioissa oli suuria eroja kylien erilaisesta syntyhistoriasta johtuen. \u00c4\u00e4rip\u00e4in\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 tanskalaista Svanholmin kyl\u00e4\u00e4, joka on syntynyt historiallinen kartanon perinnemilj\u00f6\u00f6seen. Perustajat ostivat suurella lainalla yli 400 ha tilan, jota nyt viljelev\u00e4t ja hoitavat karjaa. Osa v\u00e4est\u00e4 on ty\u00f6ss\u00e4 kyl\u00e4n ulkopuolella, mutta maksavat palkastaan 80% yhteiseen kassaan. Kyl\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t saavat laskennallista palkkaa ja heille maksetaan siit\u00e4 k\u00e4teen 20%. Ruokailu ja asuminen sek\u00e4 velkojen lyhennys hoituu t\u00e4t\u00e4 kautta.<\/p>\n
Toinen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 oli Mj\u00f6lnartorpet-ekokyl\u00e4 Ruotsissa, jossa asuvat olivat ostaneet tontin ja rakentaneet itsen\u00e4isesti omat talonsa. Ainoana kyl\u00e4n\u00e4 heill\u00e4 ei ollut yhteistaloa. Jokainen hoiti oman taloutensa eik\u00e4 esim. 45 km matka G\u00f6teborgiin onnistunut yhteisesti, vaan autoilla ajeltiin kukin erikseen. Asukkaat olivat tilanteesta kyll\u00e4 pahoillaan, mutta julkinen liikenne oli olematonta ja ty\u00f6matkat tehtiin eri suuntiin ja aikoihin joten yhteist\u00e4 kuljetusta ei voinut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Silti kyl\u00e4ss\u00e4 pidettiin tavanomaista enemm\u00e4n yhteytt\u00e4 naapureihin, tehtiin talkoita ja tunnettiin kyl\u00e4 hyv\u00e4ksi paikaksi asua yhteishengen vuoksi.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys on my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 matkan kohteissa muuttanut ajan kuluessa muotojaan. Usein oli yhteisest\u00e4 ruokailusta luovuttu tai se oli harventunut. Ilmisesti yksil\u00f6llisyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen heijastuu siin\u00e4kin. Mutta sen vastapainoksi voidaan todeta ett\u00e4 autojen yhteisomistus lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan.<\/p>\n
Sivumennen sanoen suomessakin on YM:n toimesta selvitetty 4 eri ekologisen kyl\u00e4n energiatasetta ja se oli kaikissa negatiivinen juuri autoilun takia. Perusvirhe on kylien sijainti kaukana palveluista. Siin\u00e4 Vihdin Linnanniittun ekokyl\u00e4 on positiivinen poikkeus.<\/p>\n