{"id":38,"date":"2009-06-25T19:40:49","date_gmt":"2009-06-25T17:40:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.vihreatehdokkaat.fi\/vihdin.vihreat\/?p=38"},"modified":"2012-06-04T21:52:58","modified_gmt":"2012-06-04T19:52:58","slug":"patkatyosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/2009\/06\/25\/patkatyosta\/","title":{"rendered":"P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6st\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Ty\u00f6skentelen TJS Opintokeskuksessa kehitt\u00e4misasiantuntijana ja v\u00e4ittelin p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6st\u00e4 kes\u00e4kuussa 2009. Toimin my\u00f6s Vihdin Vihreiden puheenjohtajana. Liit\u00e4n t\u00e4h\u00e4n v\u00e4it\u00f6stutkimuksestani kirjoittaman jutun.<\/p>\n<p>Pelon ja toivon v\u00e4liss\u00e4!<\/p>\n<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuus on my\u00f6s korkeasti koulutettujen osalta kasvanut entisest\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4varmuus tuntuu vakinaisissa ty\u00f6suhteissa ja p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iss\u00e4. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ksi nimitet\u00e4\u00e4n monenlaista ty\u00f6t\u00e4 erilaisissa osa- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa; p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eri uravaiheissa, kirjavilla ty\u00f6ehdoilla, monenlaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, erilaissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa ja vaihtelevin motiivein. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n kokemukset ovat kirjavia. My\u00f6s kokemuksille annetut merkityksen vaihtelevat, jopa polarisoituvat. Yhdelle p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 tarjoaa melko sujuvan tien uralla eteenp\u00e4in, toiselle umpiper\u00e4n.<\/p>\n<p>Naiset stressaantuvat p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iss\u00e4<\/p>\n<p>Tyypillinen p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen on korkeasti koulutettu keski-ik\u00e4inen nainen, joka ty\u00f6skentelee julkisella sektorilla hoiva- ja koulutusalalla. Toinen yleinen p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4istyyppi on koulutettu yli 40-vuotias mies, jonka ty\u00f6skentelee projekteissa. Ryhmien j\u00e4senten asema ty\u00f6markkinoilla on kuitenkin hyvin erilainen, samoin p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isyyden kokemus. Naisten on vaikea ty\u00f6llisty\u00e4 pysyv\u00e4sti ja ty\u00f6markkinoille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muodostuneen p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten ryhm\u00e4 n. 35\u201345 vuotiaista naisista, jotka valmistuivat 1990-luvun laman aikaan.<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 on stressaavaa. Stressi puolestaan lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 masentua tai sairastua mm. sokeritautiin. Naisen stressi\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 naiset kantavat edelleen suuremman vastuun perheest\u00e4. Tutkimusten mukaan etenkin nuorten naisten pitk\u00e4t sairaslomat ja sairastavuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt mm. Ruotsissa. (M\u00e4ntyl\u00e4 2006, 22).<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen arki joustaa<\/p>\n<p>Ty\u00f6paikalla p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen tuntee olevansa alempiarvoinen ja h\u00e4nen etunsa asetetaan vastakkain vakinaisen henkil\u00f6kunnan kanssa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siten, ett\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 ei oteta mukaan ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen tai ty\u00f6paikkakokouksiin ja h\u00e4n saa v\u00e4isty\u00e4 tarvitsemaltaan koneelta vakituisen tielt\u00e4. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen ei p\u00e4\u00e4se kalliisiin koulutuksiin, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4se edes ty\u00f6paikkaterveydenhuollon piiriin. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4iselle annetaan my\u00f6s huonoimmat ty\u00f6vuorot ja loma-ajat. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuessaan t\u00e4m\u00e4 alemman kastin asema sy\u00f6 paitsi ammatillista itsetuntoa, my\u00f6s osaamista ja ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista.<\/p>\n<p>Asema vaikuttaa my\u00f6s ammatillisen osaamisen ja identiteetin syntymiseen. Ne syntyv\u00e4t pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 suorittamalla ja samassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 toimimalla (Miettinen 2007, 52). Osallisuus eli kuuluminen johonkin ja tunne mukana olosta on yksi hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytyksist\u00e4. Se merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista (Poijula ja Ahonen 2007, 42). Lis\u00e4ksi osallisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6n rasittavuutta ja vahvistaa ty\u00f6n kokemista mielekk\u00e4\u00e4ksi. (Lehto, Sutela ja Miettinen 2006). Haastattelemani p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset toivovatkin t\u00e4ytt\u00e4 osallisuutta ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<p>Ty\u00f6tt\u00f6myyden vaihtoehto?<\/p>\n<p>Aiemmissa tutkimuksissa (Lehto ym. 2005, Sutela 2006) p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4 on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 pysyv\u00e4n ty\u00f6n vaihtoehtona. Tutkimukseni perusteella p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset kuitenkin kokevat p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n ty\u00f6tt\u00f6myyden vaihtoehtona ja ty\u00f6tt\u00f6myyden ja virheen pelko korostuvat. Ty\u00f6tt\u00f6myyden pelko siirtyy my\u00f6s muille el\u00e4m\u00e4n alueille ja sitoo monenlaiseen riskinarviointiin (Jallinoja 2006), mik\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 toteuttamasta suunnitelmiaan monilla el\u00e4m\u00e4nalueilla.<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen roikkuu l\u00f6ys\u00e4ss\u00e4 hirress\u00e4\u00e4n tulevaisuuden lupausten varassa. Ty\u00f6nantajan lupauksiin jatkosta on pakko uskoa, jotta itsekunnioitus s\u00e4ilyisi. Kun p\u00e4tk\u00e4 seuraa toistaan alkaa tulevaisuuden lupaus muuttua peloksi siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin loppuu.<\/p>\n<p>Sitoutumista ja kilpailua<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen arkeen kuuluu tavaton sitoutuminen omaan ty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6aikoja ei lasketa ja ruokatunneista ja tauoista joustetaan. T\u00f6ihin menn\u00e4\u00e4n sairaanakin ja lasten sairastaessa etsit\u00e4\u00e4n joku toinen heit\u00e4 hoitamaan. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen pit\u00e4\u00e4 teroittaa kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ns\u00e4, jotta p\u00e4rj\u00e4\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten v\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa. Kilpailun tuoma yhteisty\u00f6n puute sy\u00f6 ty\u00f6n tuloksellisuutta ja est\u00e4\u00e4 tiedon kertymisen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Kuitenkin yhteisty\u00f6n ja tiimen merkitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasvaa. Casey (1995) toteaa, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n toivotaan sitoutuvan ty\u00f6tiimiin ammattinimikett\u00e4 enemm\u00e4n<\/p>\n<p>Aiempien tutkimusten mukaan p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n vastentahtoisuus lis\u00e4\u00e4 sen rasittavuutta (Lehto, Lyly-Yrj\u00e4n\u00e4inen ja Sutela 2005). Samalla korostuvat my\u00f6s ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6yhteis\u00f6n vaatimukset luonteelle ja k\u00e4yt\u00f6kselle, jolloin p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isest\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 on oltava mukava ja sopeutuvainen.<\/p>\n<p>My\u00f6s ansioluettelon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voi kuvata kehityskaarena, jossa ensin luetteloidaan ty\u00f6suhteet ja ty\u00f6kokemus, jotta tulevaisuus ammatissa on mahdollista hahmottaa. Sen j\u00e4lkeen luettelo n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hankitun ammattitaidon todentajana ja lopulta ansioluettelo on osoitus urakehityksen suunnitelmallisuudesta ja ammattitaidon jatkuvasta syvenemisest\u00e4. Ansioluetteloa voi katsoa my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4n referenssiluettelona. T\u00e4ll\u00e4 tavalla tulkittuna p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isyys on oman osaamisen hallintaa, ei niink\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4n ty\u00f6paikan puutetta. Se on my\u00f6s keino luoda itsen\u00e4isen ammatillisen toimijan asemaa. Ansioluettelon voi ajatella tarjoavan mittarin, jota vasten mitata ammatillisen identiteetin ajassa etenev\u00e4\u00e4 muutosta.<\/p>\n<p>Positiivista p\u00e4tk\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Joissakin tilanteissa p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isyydest\u00e4 on toki etua. Jos ty\u00f6 ei olekaan sit\u00e4, mit\u00e4 haluaa tehd\u00e4, p\u00e4tk\u00e4n kest\u00e4\u00e4 helposti ja siit\u00e4 p\u00e4\u00e4see m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan kuluttua kivuttomasti eroon. My\u00f6s nuorille eri alojen kokemusten ker\u00e4\u00e4minen sopii. Joskus my\u00f6s korkeasti koulutetut onnistuvat rakentamaan p\u00e4tkien avulla omaa uraansa. Pari haastateltavaa kertoi kokemuksensa siit\u00e4, miten ovat onnistuneet k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4tk\u00e4t suunnitelmalliseksi uraksi, kun heit\u00e4 on tuettu ja he ovat saaneet hyvi\u00e4 neuvoja.<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4t\u00f6ihin liittyy vapautta, ainakin vapautta pedata seuraavaa keikkaa ja pit\u00e4\u00e4 taukoa keikkojen v\u00e4liss\u00e4. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen onni on kuitenkin pysyv\u00e4, vakaa ty\u00f6suhde. Yksi haastateltava kertoi, ett\u00e4 olo oli kuin rakastuneella, kun tuli toivo oman ty\u00f6n vakinaistamisesta.<\/p>\n<p>Toiveet ammattiliitoille<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten suhtautumista ammattiliittoon heijastaa yhden haastateltavan kommentti: \u201dEn ole koskaan luottanut siihen, ett\u00e4 joku muu hoitaa asiat puolestani tai ett\u00e4 oma ty\u00f6tt\u00f6myyteni tai ty\u00f6llisyyteni olisi muiden asia\u201d. Kommentti kertoo my\u00f6s hyvinvointiyhteiskunnan yleisest\u00e4 muutoksesta, jossa entist\u00e4 enemm\u00e4n vastuuta on j\u00e4tetty yksil\u00f6n harteille ja ty\u00f6tt\u00f6myys uhkaa tasapuolisesti kaikkia.<\/p>\n<p>Monet kertoivat uskovansa, ett\u00e4 saavat liitosta apua ongelmiinsa ja voimaa vaatimustensa taakse. Haastateltavista toivoivat, ett\u00e4 liitot keskittyisiv\u00e4t tasapuolisesti edunvalvontaan ja ty\u00f6olojen kehitt\u00e4miseen. Ammattiliitot voisivat kertoa ty\u00f6nantajille, mit\u00e4 ne menett\u00e4v\u00e4t p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4 suosiessaan: jos ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n ei sitouduta, ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n sitoudu ty\u00f6nantajaan. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen ei esimerkiksi jaa omaa osaamistaan muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa tai esit\u00e4 kehitt\u00e4misehdotuksia.<\/p>\n<p>Ammattiliittojen pit\u00e4isi haastateltavien mielest\u00e4 osallistua entist\u00e4 enemm\u00e4n koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamiseen. Niiden pit\u00e4isi vaatia julkisille aloille virkasuhdetta kevyemm\u00e4n pysyv\u00e4n ty\u00f6suhdemuodon kehitt\u00e4mist\u00e4, selkeit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 virkojen ja toimien t\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 perehdytt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen luomista ty\u00f6paikoille. Liittojen pit\u00e4isi vaatia ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4ville p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isille mahdollisuutta p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 erityistaitojaan lyhytkestoisten koulutusten avulla.<\/p>\n<p>Apua ammattiliitoilta haluttiin kokemuslisien ja lomakorvausten laskuun, ty\u00f6suhdeasioihin sek\u00e4 siihen, mit\u00e4 tehd\u00e4, jos p\u00e4tk\u00e4 loppuu. Urasuunnittelussakin ammattiliitot voisivat auttaa, ne voisivat esitell\u00e4 opiskelijoille erilaisia uravaihtoehtoja sek\u00e4 kertoa, miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa mill\u00e4kin alalla on t\u00f6it\u00e4. Ty\u00f6paikkakiusaamiseen puuttumiseen haluttiin tukea, samoin oman osaamisen markkinointiin ja hahmottamiseen. Liitot voisivat my\u00f6s tarjota verkostoitumismahdollisuuksia ja mentorointij\u00e4rjestelmi\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 oleville.<\/p>\n<p>Esiin tuli my\u00f6s ajatus, ett\u00e4 jos puolisoiden ty\u00f6nantajat maksaisivat puolet \u00e4itiysrahoista, niin kulut puolittuisivat. Lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisille naisille, jotka ovat parhaassa lasten hankintai\u00e4ss\u00e4, pit\u00e4isi taata \u00e4itiysloman j\u00e4lkeen edes lyhyt m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuus, vaikka valtion tukemana.<\/p>\n<p>Taistelun tarinat<\/p>\n<p>Haastattelemani p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset itse ovat ajaneet etujaan ja pit\u00e4neet huolta oikeuksistaan my\u00f6s ammattiliittojen avulla. P\u00e4tkien jatkamisessa ja lomak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on k\u00e4ytetty lakimiesten apua, samoin henkil\u00f6kohtaisten suorituspisteiden tai kokemuslisien laskemisessa. Osalla liitto on auttanut, ja heid\u00e4n tilanteensa on parantunut. Osalla ammattiliittoon tukeutuminen on johtanut p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6n loppumiseen. Yksi kertoi ammattiliittoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ihmisen maineen seuranneen h\u00e4nt\u00e4 ja est\u00e4neen uuden p\u00e4tk\u00e4n saamisen.<\/p>\n<p>P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4inen kohtaa asemansa ep\u00e4varmuuden vuoksi haasteita, joihin h\u00e4n ei ole varautunut ja joissa h\u00e4nen arvonsa ja norminsa kiistet\u00e4\u00e4n. Suomalaisessa yhteiskunnassa t\u00f6rm\u00e4ys voi olla erityisen suuri. Tuomo Alasoini (2006,35) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset luottavat muihin ihmisiin, kansanel\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset kuitenkin korostavat, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t tarjoa heille turvaa eik\u00e4 kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 ole valmistanut heit\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isen arjen kohtaamiseen. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6 synnytt\u00e4\u00e4 s\u00e4r\u00f6j\u00e4 luottamukseen \u2013 ainakin yksil\u00f6- ja ty\u00f6paikkatasolla.<\/p>\n<p>Sikke Leinikki<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ty\u00f6skentelen TJS Opintokeskuksessa kehitt\u00e4misasiantuntijana ja v\u00e4ittelin p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6st\u00e4 kes\u00e4kuussa 2009. Toimin my\u00f6s Vihdin Vihreiden puheenjohtajana. Liit\u00e4n t\u00e4h\u00e4n v\u00e4it\u00f6stutkimuksestani kirjoittaman jutun. Pelon ja toivon v\u00e4liss\u00e4! Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuus on my\u00f6s korkeasti koulutettujen osalta kasvanut entisest\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4varmuus tuntuu vakinaisissa ty\u00f6suhteissa ja p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iss\u00e4. P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ksi nimitet\u00e4\u00e4n monenlaista ty\u00f6t\u00e4 erilaisissa osa- ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa ty\u00f6suhteissa; p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eri uravaiheissa, kirjavilla ty\u00f6ehdoilla, monenlaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":60,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-38","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"sikke.leinikki","term":["Blogi"],"author_url":"http:\/\/www.vihreatehdokkaat.fi\/vihdin.vihreat\/?p=38","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/60"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":600,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38\/revisions\/600"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.vihreat.fi\/vihdin.vihreat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}