Katri Kuusikallion haastattelu
Esittely
Katri Kuusikallio toimii toiminnanjohtajana USKOT-foorumissa, joka on yhteistyöjärjestö, joka edistää uskontojen välisen vuoropuhelun kautta positiivista uskonnonvapautta, yhteiskuntarauhaa ja uskontolukutaitoa. USKOT-foorumi edustaa seitsemää uskontokuntaa: kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, myöhempien aikojen pyhiä, buddhalaisuutta, hindulaisuutta ja bahai-uskoa. Foorumin jäsenyhteisöihin kuuluvat Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto Ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto Ry (SEN), Suomen Islam-seurakunta, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Suomessa, Suomen Buddhalainen Unioni (SBU) Ry sekä Suomen Hindufoorumi Ry. Foorumi toimii myös laajasti muslimikentän kanssa epävirallisen muslimiverkoston kautta ja kahdenvälisissä suhteissa.
USKOT-foorumi etsii yhteiskunnallisia aiheita, jotka ovat yhteisiä kaikille uskonnoille, ja vie niihin liittyviä päämääriä eteenpäin, esimerkiksi vähemmistöjen ääntä kuuluviin. Ministeriöt pyytävät siltä lausuntoja uskontojen näkökulmasta monenlaisiin asioihin ainakin kerran kuukaudessa, esim. liittyen demokratiaohjelmaan, kotoutumiseen, ulkopoliittisiin suhteisiin, rasismin ehkäisyyn, katsomusaineiden opetuksen uudistukseen, ja uskontoihin liittyviin lakimuutoksiin. USKOT-foorumi järjestää itse myös seminaareja, ja heidän edustajiaan on erilaisissa ministeriöiden neuvottelukunnissa, kuten etnisiä suhteita, kestävää kehitystä, ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasioita koskevissa.
Katri on myös toiminut Armon vihreiden puheenjohtajana vuosina 2018 ja 2019. Hän on koulutukseltaan pappi, ja hän on toiminut mm. yhteiskuntatyön seurakuntapastorina Järvenpään evankelis-luterilaisessa seurakunnassa.
Kysymykset ja vastaukset
1.Miten itse määrittelisit yhdenvertaisuuden? Oletko samaa mieltä määritelmistämme?
2. Miten koet yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan eri uskonyhteisöjen sisällä (enemmistöt vrt. vähemmistöt)? Entä miten uskonyhteisöjen välillä? Mainitse esimerkkejä uskonyhteisöjä mainiten.
Katrin vastaukset kysymyksiin 1 ja 2 on yhdistetty. USKOT-foorumi pyrkii edistämään yhteiskunnassa uskontojen yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjen huomioimista sekä ehkäisemään syrjintää ja rasismia. Katri korostaa USKOT-foorumin toiminnan perustuvan vapaaehtoisuuteen ja yhdessä toimimiseen positiivisen uskonnonvapauden edistämiseksi Suomessa.
USKOT-foorumi on valmistellut tukikysymyksiä yhdenvertaisuussuunnitteluun. Niissä on kysymyksiä työnantajille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä viranomaisille. Kysymykset koskevat sitä, huomioidaanko toiminnassa eri uskontokuntien edustajien tarpeet esim. pukeutumisen, ruokavalion, hiljentymishetkien, juhlien vieton ja juhla-aikojen ym. suhteen, eli onko toiminta uskonto- ja vakaumussensitiivistä. Monesti näissä toiminnoissa uskontoja ei oteta vakavasti, vaikka muuten olemme Pohjoismaissa edelläkävijöitä monissa asioissa.
USKOT-foorumi ei pyri sanelemaan jäsenistönsä kantoja liittyen esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoasioihin, vaan käsiteltyjen asioiden käytännön edistäminen ja soveltaminen omassa uskonyhteisössä jää kunkin toimijan omaan harkintaan ja vastuulle. Sen sijaan Foorumi kutsuu jäsenjärjestöjään jakamaan kokemuksia ja tekemään suosituksia. Tasa-arvosta on keskusteltu esim. ”Tasa-arvon tabut ja myytit uskonnoissa” -seminaarissa 18.11.2021, ks. linkki https://uskot.fi/2021/11/tasa-arvon-tabut-ja-myytit-uskonnoissa-seminaarissa-koottiin-suosituksia-tasa-arvon-edistamiseksi/
Seminaari on jatkoa vuonna 2019 järjestetylle ”Uskonto ja taantuva tasa-arvo” -seminaarille.
Seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asioista sillä on ollut useita seminaareja, joissa jaetaan kokemuksia, joita jäsenet voivat viedä omiin yhteisöihinsä. Foorumi tuo esiin sitä, miten vähemmistöuskontojen piirissä nähdään asioita. Ks. Ihmisarvo on loukkaamaton II -seminaarin tiivistelmä linkistä https://uskot.fi/2024/11/ihmisarvo-on-loukkaamaton-seminaarin-jatko-osa-jatkoi-uskontojen-ja-sateenkaari-ihmisten-yhteentuomista/
3. Mikä yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien kannalta ei toimi ja pitäisi parantaa eri uskonyhteisöjen sisällä tai vaikkapa yhteisöjen välillä? Mainitse esimerkkejä.
Katri pohtii vastauksessaan yhdenvertaisuus-termin laajuutta. Yhteiskunnallisesti yhdenvertaisuuden toteutuminen voi liittyä esimerkiksi siihen, onko kaikkien uskontojen jäsenillä mahdollisuutta noudattaa oman uskonnon asettamia ruokavalioita tai siihen, miten juhlapyhiä voidaan viettää. Katri korostaa sitä, että Suomessa on vielä tehtävää esimerkiksi siinä, että uskonsa takia valtaväestöstä poikkeavasti pukeutuva ei kohtaisi tämän takia syrjintää, vaan kukin saisi valita itse oman pukeutumisensa. Uskontojen sisällä jäsenillä on pitkälti valta päättää, miten he vievät asioita eteenpäin. Yhteisöissä käsitellään uskon tulkintaa yhteiskunnallisissa muutoksissa paljon enemmän kuin mitä yleensä luullaan.
Tasa-arvosta puhutaan yhteiskunnassa paljon liittyen esimerkiksi naisten tai seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, mutta Katri pitää tärkeänä myös korostaa rasismin torjuntaa ennaltaehkäisevänä työnä, jotta syrjittyjen huomio ei menisi vain puolustautumiseen ja olemassaolon oikeutuksen hakemiseen. USKOT-foorumi toimii tällä rintamalla aktiivisesti, ja sillä on käynnissä projekteja liittyen antisemitismin ja islamofobian kitkemiseen yhteiskunnassa.
Eri uskontokunnissa käydään jatkuvasti sisäistä prosessia yhdenvertaisuusasioiden kehittämisen suhteen, mitä USKOT-foorumi ei kuitenkaan ole käsitellyt yhteisesti kovin tarkasti seminaarien ja lausuntojen lisäksi. Koko dilemma seksuaalivähemmistöistä ei välttämättä ilmene samalla tavalla eri uskontokunnissa, ja niissä saatetaan korostaa enemmänkin ihmisarvon toteumista kuin oikeuksia ja velvollisuuksia.
Ne tahot, jotka yrittävät tasapainoilla eri auktoriteettien välillä, voisivat ottaa yhteyttä foorumiin, jolloin se pyrkisi luomaan turvallisen tilan jossa kaikkien ääntä kuullaan. Katri pohtii, että uskonyhteisöissä sivuutetuiksi joutuneiden ääntä tasa-arvokeskustelussa voisi saada paremmin esiin haastattelemalla esimerkiksi Uskontojen Uhrit ry:tä.
4. Miten Suomen tilanne tässä poikkeaa ulkomaihin / koko maailman mittakaavaan verrattuna?
Katrin mukaan Suomessa uskonyhteisöjen yhteistoiminta on pitkälti samantyylistä kuin muissakin Pohjoismaissa, ja uskonnonvapaus on monessa suhteessa “hyvällä tolalla”. Muiden Pohjoismaiden uskontofoorumien kanssa on verkostoiduttu, mutta seksuaalivähemmistöjen asemaa ei ole vielä paljonkaan käsitelty, toisin kuin kansainvälisiä konflikteja ja maahanmuuttoa. Naispuolisista pohjoismaisista uskonjohtajista voi mainita tanskalaisen imaamin Sherin Khankanin ja suomalaisen rabbin Laila Takolanderin. Kaikkien uskontodialogitoimijatahojen johtajat ovat naisia.
Suomalaisena erityispiirteenä Katri mainitsee negatiivisen uskonnonvapauden korostumisen yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja tätä järjestelmällisesti ajavien uskonnottomien järjestön erillisyyden uskonyhteisöjen välisistä foorumeista. Esimerkiksi Norjassa vapaa-ajattelijoita edustava humanistiliitto on jäsenenä USKOT-foorumia vastaavassa järjestössä. Katrin mielestä myös ei-uskovat olisi hyvä saada yhteisiin keskusteluihin kuten Norjassa, ja tämä voisi mahdollistaa hedelmälliset keskustelut asioista, jotka vaikuttavat kaikkiin yhteiskunnassa.
5. Millaisia vähemmistöjen oikeuksia edistäviä liikkeitä eri uskontokunnissa on olemassa? Mitä liikkeitä on ulkomailla ja mitä Suomessa? Mainitse esimerkkejä, ne voivat olla meille hyviä vinkkejä haastateltaviksi eri uskonyhteisöissä.
Katri mainitsee kristinuskon piiristä Yhteys-liikkeen, uskonnollisesti sitoutumattoman Malkus-liikkeen sekä islamin piiristä BuraQ ry:n ja Islamia queeristi -hankkeen. Myös juutalaisuuden piirissä ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa on seksuaalivähemmistöjä puolustavia tulkintoja. Hindulaisuus ja buddhalaisuus eivät puolestaan Katrin mukaan koe sateenkaari-ihmisiä ongelmana. Ulkomaiden järjestöihin Katri ei ole perehtynyt.
6. Millä tavalla uskontokunnan ulkopuoliset ihmiset tai Suomen yhteiskunta voisi auttaa, että yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet toimisivat uskontokuntien sisällä ja niiden välillä vielä paremmin?
Katri on huolissaan erityisesti rasismiin ja siihen liittyvästä antisemitismin ja islamofobian lisääntymisestä yhteiskunnassa, mikä voidaan todeta myös Poliisiammattikorkeakoulun vuotuisesta viharikostilastosta. Nämä molemmat ilmiöt heijastuvat ja näkyvät selvästi USKOT-foorumin keskusteluissa, ja ne ovat omiaan lisäämään eriarvoisuutta uskontojen välille. Levottomuus ja ristiriidat uskontojen sisällä ja välillä vievät ensisijaisen huomion ja siirtää muiden sensitiivisten aiheiden käsittelyä.
Koska USKOT-foorumi perustuu uskontokuntien vapaaehtoisuuteen, ei se voi “pakottaa” jäsenyhteisöjään esimerkiksi lisäämään naispuolisia uskonjohtajia. Katri ei ottanut suoraan kantaa, miten ulkopuolisten toimijoiden tulisi edistää uskonyhteisöjen tasa-arvoa esimerkiksi lainsäädännön kautta. Sen sijaan hän mainitsee esimerkkinä USKOT-foorumin tekemästä työstä järjestön tekemän kannanoton eheytyshoitojen vastustamisesta, mikä oli aika helppo tehdä, vaikka sitä oli tekemässä hyvin monet edustajat eri uskontokunnissa. Kannanotossa korostetaan, että uskonnonvapaus ja sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat yhteensovitettavissa, ks. linkki https://uskot.fi/2024/02/uskonnonvapaus-ja-sateenkaari-ihmisten-oikeudet-ovat-yhteensovitettavissa/
Uskonnon vaihtamisesta Katri sanoo, että usein tulee kysymys, onko se ollut maahanmuuttajilla vapaaehtoista vai onko heitä painostettu. Kunniaväkivaltaa uskonnon vaihtamiseen liittyen ei ole juuri tullut USKOT-foorumin käsiteltäväksi, vaan tätäkin kannattaisi tiedustella Uskontojen uhrit ry:ltä.
7. Millaisia “peliliikkeitä” (kannanottoja, lainsäädäntötekoja, sääntöjä yms.) on sen sijaan vältettävä yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämisen kannalta, ja miksi?
Katri korostaa sitä, että uskonyhteisöjä pitää kuunnella heidän omalla äänellään, eikä puhua heidän ohitseen, mitä tällä hetkellä tuntuu tapahtuvan usein. Hän mainitsee myös sen, että kenelläkään yksityishenkilöllä ei ole velvoitetta toimia uskonyhteisönsä jatkuvana edustajana yksityiselämässään. Katri toivoo, että yhteiskunnassa vähemmistöjä kutsutaan aktiivisemmin osallistumaan yhteiseen keskusteluun, ja että yhteiskunnassa huomioidaan keskusteluun osallistuvien tasa-arvoinen kohtelu.
Jos ajatellaan liikaa ”taisteluasenteella”, niin se lukitsee nämä asemat. Tansaniassa Katri ymmärsi sen, että jos naisia vaan voimaannutetaan ja miehet asettuvat sitä vastaan, niin sehän ei auta mitään. Sellainen aiheuttaa omia ryhmiä sinne tänne, mutta ne eivät saa mitään aikaiseksi yhteisössään. Pitäisi ymmärtää, miten otetaan kaikki mukaan, jotta myös miehet ymmärtäisivät että miten he hyötyvät naisten aseman paranemisesta, eli että se ei ole heiltä pois. Kun moninaisuus lisääntyy, tarvitsemme koko ajan enemmän dialogia, jakamista, yhteistä prosessia.