Säästetään pieni pala metsäluontoa myös jälkipolville

Hangon talousarvio vuodelle 2019 herätti muutamia mielenkiintoisia ajatuksia. Itseäni jäi vähän vaivaamaan, miten teknisen viraston tuloihin on merkitty tuloja puun myynnistä 100 000 euroa, sillä talousmetsäsuunnitelma on vasta tulossa teknisen lautakunnan käsittelyyn ja ymmärtääkseni myös valtuuston pitäisi se hyväksyä.

Kysyin asiasta teknisen ja ympäristöviraston johtajalta Takalalta ja sain vastauksen, että Hangossa on aina myyty puuta 100 000 euron edestä ja että näin tullaan tekemään myös jatkossa. Tämäkin tieto tuli yllätyksenä juuri edellä mainituista syistä, samoin kuin se, että Märsan metsä olisi poistettu suunnitelmasta, koska asiaa ei ole vielä päätetty teknisessä lautakunnassa tai valtuustossa.

100 000 euron tuloihin puunmyynnissä pitää metsää kaataa todella paljon, sillä että tähän tuottoon päästään, niin ensin pitää maksaa 60 000 euroa provisiota Eteläiselle metsäreviirille, joka on myös laatinut suunnitelman. Lisäksi urakoitsijoille menee 100 000 euroa eli puuta pitää myydä 260 000 euron edestä, että kaupungin kassaan jää se satatuhatta. Kaupungin metsäinfo-tiedoitustilaisuudessa jäi ainakin itselleni se käsitys, että Eteläinen metsäreviiri hyötyy suunnitelmasta juuri sen verran, kun suunnitelma maksoi kaupungille, mutta nämä provisiot menee siis joka vuosi heille, jos suunnitelma toteutuu.

Talousmetsäsuunnitelmassa oli jätetty kokonaan pois metsien virkistys- ja luonto-arvot ja siinä on pidetty kaikkia kaupungin omistamia metsiä vain talousmetsinä.
Olen itse osallistunut ryhmään, joka on kiertänyt suurimman osan suunnitelmaan kuuluvista palstoista ja valitettavasti Hangon metsistä näkyy se, että niitä on vuosikymmeniä todella käytetty vain talousmetsinä. Siitä huolimatta myös löytyy alueita, joilla luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi jo arvoa, jos ne jätettäisiin tulevaisuudessa rauhaan. Valtava osa metsistä on suunniteltavan hakattavaksi myös aivan liian nuorina. Niistä ei tulla saamaan parasta mahdollista tuottoa, joten myös sen osalta suunnitelma ei aja kaupungin etua.

Huomioimatta on myös jätetty esimerkiksi Täktomissa olevien yksityisten metsien suuri määrä ja se, että niistä on huomattavan paljon lähiaikoina kaadettavia palstoja. Jos kaupunki suunnitelman mukaan tulee myös suorittamaan siellä avohakkuita, tulee se vaikuttamaan todella dramaattisesti alueen maisemaan.

Erittäin huonosti sopii myös Hinku hankkeeseen sitoutuneelle kunnalle avohakkuut. Se, että päästöjä vähennetään aurinkovoimaloiden ja kaupungille hankittavien sähköautojen muodossa ja samaan aikaan avohakataan tehokkaina hiilinieluina toimivia metsiä, haiskahtaa kaksinaismoralismilta.

Miten siis tulisi toimia asiassa? Nykyään monissa kunnissa on tehty metsästrategia. Metsät jaetaan kolmeen ryhmään ja niille tehdään oma toimintasuunnitelma. Lähi- ja virkistysmetsiä hoidetaan niin, että tehdään välttämättömimmät toimet metsän uudistumisen kannalta ja myös turvallisuuden takia poistetaan vaaralliset puut, mutta yritetään pitää metsä mahdollisimman viihtyisänä, missä on hyvä ulkoilla, sienestää ja marjastaa. Metsät, joiden luontoarvot ovat köyhät ja joilla ei ole virkistysarvoa, voidaan pyhittää talousmetsiksi, jolloin saadaan myös tuloja kaupungin kassaan. Alueita, joilla on luontoarvoja tai ovat kehittymässä siihen suuntaan, jätetään mahdollisimman luonnolliseen tilaan ja hoitotoimien ulkopuolelle. Näin voimme kehittää Hangon metsiä entistä monimuotoisemmiksi ja kaikille löytyy erilaisia vaihtoehtoja, millaisessa metsässä viihtyy ja jätämme myös tuleville jälkipolville arvokasta lähiluontoa monimuotoisuudessaan.

Teemu Köppä

Vihreät