Ympäristölautakunnan jäsenen mietteitä kaavoittamisesta:

Hanko tarvitsee parempaa maankäyttösuunnittelua

Jääkellarin tontin kaavamuutos oli viime viikolla esillä kaupungin tiedotustilaisuudessa, jossa keskusteltiin myös kaavoituksesta Hangossa yleisemmälläkin tasolla. Hyvä niin. Viime kuntavaaleista lähtien istunut ympäristölautakunta on miettinyt kaavoitusta ja sen ongelmia Hangossa useaan otteeseen. Yksi ensimmäisistä uuden lautakunnan ehdotuksista oli lisämäärärahojen hankkiminen kaavoittajan palkkaamiseen sillä oli selvää, että silloisilla resursseilla ei kaavoitukseen saataisi kaivattua  lisävauhtia. Lisärahoitusta saatiin, mutta rekrytointi on ollut aikaa vievää ja kaavoitustarpeet ovat kasvaneet entisestään.

Miksi kaavoitus on niin tärkeää? Kaavoitushan on kunnan alueiden käytön ja rakentamisen sääntelyn perusta. Sen avulla päätetään ihmisten eri toimintojen sijoittuminen kunnan alueelle niin, että esimerkiksi liikenteen, kaupallisen tarjonnan, viihde-elämän, työelämän ja asumisen tarpeet otetaan huomioon. Parhaassa tapauksessa eri toiminnat lomitetaan niin että toiminnat tukevat toisiaan ja pystytään luomaan viihtyisä ja luonnon kannalta kestäviä ympäristöjä, joissa viihdytään. Pahimmassa tapauksessa syntyy epäviihtyisiä alueita, joissa liikkuminen on vaikeaa ja jopa vaarallista, etäisyydet eri toimintojen välillä ovat pitkiä, luontoarvot kärsivät tai eri toiminnot ’häiritsevät’ toisiaan.

Kaavoitus on myös tärkeää siitä syystä, että se on – tai sen tulisi olla – avoin ja demokraattinen prosessi, jossa asukkaita ja eri toimijoita paikkakunnalla kuullaan ennen päätösten tekoa. Lisäksi ajantasainen kaavoitus luo jatkuvuutta, auttaa yrittäjiä ja toimijoita pitkäjänteisessä suunnittelussa ja sijoittamisessa – sekä luo pohjan myös yksityisten ihmisten elämän suunnittelulle. Hangossa kaavoituksen puutteellinen päivittäminen ja yleisen maankäyttösuunnitelman puute heikentävät kaavoitusprosessin demokratisoivaa merkitystä ja sitä hyötyä mikä pitkäjänteisestä suunnittelusta saadaan. Kaavoitusta ’korjaillaan’ jatkuvasti yksittäisiin tontteihin kohdistuvilla kaavamuutoksilla tai erikoisluvilla. Jääkellarin tontin tilanne on hyvä esimerkki tästä. Lisääntyvä paine tonttimaan luomiseen ja kaupunkiasumisen tiivistämiseen esimerkiksi Gunnarsinrannan ja Hangonkylän alueella johtaa jatkuviin ongelmiin ajantasaisen asemakaavan ja selvien rakennusohjeiden puutteessa.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Hanko tarvitsee yleisen maankäyttösuunnitelman tai -ohjelman, joka pystyy vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin kaupungin alueen kehityksessä. Tällainen suunnitelma on useimmissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ja se antaa kaavoitukselle pontta ja ohjeistusta, joka näkyy usein positiivisena kehityksenä: ihmiset ja yritykset tietävät mitä on päätetty ja odotettavissa, ja voivat suunnitella toimintansa paremmin. Tällainen suunnitelma auttaisi Hankoa vastaamaan niihin haasteisiin joita tulevaisuus tuo tullessaan esimerkiksi keskustan autioitumisen uhan torjumisessa, tonttimaan riittävyyden takaamisessa, luontoarvojen säilyttämisessä (VN raportoi viime viikolla kyselystä jossa potentiaaliset paluumuuttajat tekivät selväksi, että luontoarvot ovat Hangon paras valttikortti lisäväestön houkuttelussa!), aurinkovoimatuotannon sijoittamisessa ja EU:n ennallistamisdirektiiviin sopeutumisessa.

Malla Hovi

Ymparistölautakunnan jäsen
Hangon Vihreät