Yritysmaailma näyttää mallia ja on ilmastonmuutoksen torjunnan kärjessä toisin kuin vielä vuosikymmen sitten. Pelkät puheet ovat vaihtuneet teoiksi eikä enää ei ole kysymys pelkästä viherpesusta, vaan todellisesta muutoksesta, jonka signaaleja löytyy kaikkialta maailmasta. Maailman suurimman varainhoitajan Blackrockin toimitusjohtaja Larry Finkin vuotuinen kirje maailman toimitusjohtajille käsitteli ilmastonmuutosta.  Blackrockin hallinnoimat rahastot ovat taloudellisen vallan käyttäjiä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Siksi kirjeellä on painoarvoa ja siitä uutisoitiin laajalti. Finkin mukaan sellaiset yhtiöt menestyvät, joilla on selkeä ja mitattava strategia hiilineutraalissa maailmassa toimimiseen. Niille toisille eli ilmastotoimettomiksi jääville yrityksille tulevaisuus ei näytä ruusuiselta, sillä asiakkaat ja sidosryhmät menettävät uskonsa tällaisiin yrityksiin.

Nordea on esimerkki edellä kuvatusta sidosryhmästä, joka on jo menettänyt uskonsa muutokseen valmistautumattomiin ja sopeutumattomiin yrityksiin. Helmikuussa 2021 Nordea ilmoitti tulosjulkistuksensa yhteydessä, että  pankki aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä 40-50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Ilmastoriski niinikään otetaan osaksi yritysten riskiarviointia. Tämä

tarkoittaa suomeksi, että Nordean luotottamien yhtiöiden hiilidioksidipäästöjen pitää puolittua vuoteen 2030 mennessä (9 vuodessa!) ja se voi tarkoittaa myös paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoituksen kallistumista tai rahoituksen eväämistä.

Miksi rahoitusala  tekee tällaisia linjauksia? Siksi, että hiilidioksidipäästöistä hyötyvät yritykset ovat riski eivätkä hyvää liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sitoutuvat yritykset sen sijaan ovat hyviä sijoituskohteita ja vähempiriskisiä. Yritysmaailman ja varsinkin rahoitusalan  suunnanmuutos on ollut nopeaa, paikoin jopa nopeampaa kuin poliittisten päättäjien. Yrityksillä ei ole kirjaimellisesti varaa imagohaittoihin eikä historian väärällä puolella olemiseen.

Kuntien ja kuntapäättäjien pitää olla tietoisia ja varautua yritysten nopeaan suunnanmuutokseen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tulevaisuudessa – ihan lähitulevaisuudessa – ei pelkästään riitä tarjota yrityksille tonttimaata, vaan tarjolla tulee olla puhdasta sähköä, energiaa ja vettä. Tarjottu tonttimaa ei myöskään saa turmella luontoa, sijaita luontoarvoiltaan arvokkaalla paikalla, pilata pohjavesiä tai viedä kuntalaisilta lähivirkistysalueita ja lähimetsiä. Tällainen varautuminen kuntien taholta on juuri Finkin tarkoittamaa strategista varautumista muuttuvassa maailmassa toimimiseen. Läpinäkyvää, hiilineutraalia ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa kuntaa eivät peräänkuuluta vain yritykset, vaan kunnan toiminnan vastuullisuutta vaativat yhä kasvavissa määrin myös kuntalaiset.

Eikä yhtään haittaisi, jos kunnissa mietittäisiin pitkällä tähtäimellä myös miten yritysten työntekijät pääsevät työpaikoilleen mahdollisimman hiilineutraalisti ja terveyttä edistävällä tavalla joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttaa myös löytyykö kunnasta tarjontaa lounasruokailuun ja ovatko mahdollisuudet niin lähellä, että ruokatunti ruokailuun ja siirtymiin riittää. Tulevaisuuden yritys voi olla myös yksinyrittäjä, tietotyöläinen tai etätyöntekijä joka kaipaa yhteiskäyttötilaa toimivine fasiliteeteineen – tai näitä tiloja vuokraava yrittäjä. Kuntien täytyy olla hereillä yritysstrategioiden tekemisessä juuri nyt, koska muutoksen vauhti on hurja. Kuka olisi uskonut viisi vuotta sitten, että yritysten pehmeät viherpuheet ovat kovaa todellisuutta jo vuonna 2021?

Lähteet: Nordea tulosjulkistus 2021, uusi vastuullisuusstrategia. Julkaistu 4.2.2021

Larry Fink’s 2021 letter to CEO’s – Net Zero Commitment www.blackrock.com