Muuramessa on koulupuolella meneillään isoja rakennusinvestointeja. Uudet ja ajanmukaiset koulukiinteistöt ovat ilman muuta hieno asia mutta eivät yksinään riitä turvaamaan muuramelaisten lasten tasokasta opetusta. Myös opetuksen laadun ja resurssien on oltava kohdillaan. Erityisesti ryhmäkoot, erityisopetus ja perusopetuksen tuntimäärä kaipaavat tarkastelua ja arvokeskustelua.
Suurin yksittäinen opetuksen laatuun vaikuttava tekijä on ryhmäkoko. Suuressa ryhmässä opettajan on vaikea ehtiä vastaamaan jokaisen oppilaan tarpeisiin, ja tutkimusten mukaan suuri ryhmäkoko vaikuttaa kielteisesti oppimistuloksiin. OAJ:n mukaan yhtä opettajaa kohti tulisi olla alkuopetuksessa enintään 18 oppilasta ja luokilla 3-9 enintään 20 oppilasta. Muuramen kunnan talousarviossa ryhmäkoon tavoitearvo on alle 19,5 oppilasta. Näihin lukuihin ei kuitenkaan kaikissa kouluissa päästä, sillä esimerkiksi Mäkelänmäen koulussa on tällä hetkellä 4. luokissa 22-25 oppilasta, 5. luokilla 19-25 oppilasta ja 6. luokilla 23-25 oppilasta. On syytä kysyä, miksi luvut eivät täsmää ja mitä asialle aiotaan tehdä.
Erityisopetusta on kehitetty viime vuosina Muuramessa kovalla tahdilla. Valitettavasti sanaa kehittäminen on käytetty kiertoilmauksena säästöille. Ihan oikeaa kehitystyötä tehtiin 2000-luvulla, kun Muuramessa luotiin erityisopetuksen joustava Tupa-malli, jota jopa tultiin muualta Suomesta katsomaan. Tuolloin kunnassa oli vahva tahto mallin kehittämiseen, ja haastavien ikäluokkien kanssa työskentelyyn saatiin avuksi ylimääräinen ohjaaja tai resurssiopettaja. Viime vuosina suunnittelu ja päätöksenteko on karannut ylemmille portaille, eivätkä kouluarjen ja oppimisen asiantuntijat – opettajat – koe saavansa ääntään kuuluviin. Useita kokeneita erityisopettajia on lähtenyt kunnasta muualle töihin, ja sitä kautta on menetetty arvokasta tietotaitoa. Erityisopetuksen riittämättömät tai väärin kohdennetut resurssit uhkaavat paitsi oppilaiden oikeutta oppimiseen myös opettajien jaksamista.
Laissa määritellään, minkä verran opetusta oppilaan on vähintään saatava peruskoulun aikana. Muuramessa opetusta tarjotaan tämän minimituntimäärän verran, ja muuramelainen peruskoulun oppilas saa koko maakunnassa vähiten opetusta tuntimääränä ilmoitettuna. Minimituntimäärää on opettajien mukaan perusteltu mahdollisuudella pitää ryhmäkoot pieninä, mutta kuten aiemmin totesin, ryhmäkoko ei Muuramessa useinkaan ole tavoitteen mukainen. Minimituntimäärä asettaa muuramelaiset lapset takamatkalle jatko-opinnoissa ja elämässä tarvittavissa taidoissa.
Muuramen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa painotetaan tehokasta ennaltaehkäisyä. Ennaltaehkäisevät palvelut säästävät kalliilta ja inhimillisesti rankoilta tilanteilta, joissa ongelmat kasautuvat ja nuori ihminen syrjäytyy. Mikä muu olisi tehokkaampaa ennaltaehkäisyä kuin antaa lapsille turvallinen koulupolku ja mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot? Laadukas koulutus on kunnalle myös erinomainen vetovoimatekijä. Haluan nähdä Muuramen olevan rohkeasti edelläkävijä myös opetuksen järjestämisessä!