Tommi Rintala
Kestävä yrittäjyys lähtee ajatuksesta mahdollistaa taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen toimeentulo yrittäjälle itselleen, työntekijöille, sidosryhmille ja asiakkaille. Toiminnan kannalta on erityisen järkevää kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja hyödyntää paikallista osaamista, hukka-aineita sekä teknologiaa. Jotta yritys voi maksaa veroja, sen toiminnan on oltava voitollista.
Melkoisen isoja ajatuksia – mitä tämä sitten käytännössä voisi tarkoittaa?
Itse ostin äskettäin uudet sankakuulokkeet, näin etätyöaikana kun laadukkaidenkin kuulokkeiden kestävyys on rajallista. Pakkauksessa pisti silmääni merkintä “Alle 5% muovia pakkauksessa”, suurin osa kuulokkeista on kuitenkin muovia. Jäin pohtimaan asiaa kriittisen kuluttajan näkökulmasta.
Kaikella toiminnalla on ympäristövaikutuksia, ja globaalisti ajatellen pitäisi toimia niin, että kokonaisvaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Pakkauksen painon ja tilavuuden vähentäminen pienentävät eniten logistiikan aiheuttamia vaikutuksia. Itse tuotteen keventäminen ja osien vähentäminen vaativat vähemmän raaka-aineita. Nämä valitsemani kuulokkeet on valmistettu Kiinassa, josta ne todennäköisesti konttilaivalla on tuotu Suomeen, josta ne toimitetaan myytäväksi. Osa kuluttajista saa kuulokkeet kotiinsa postilla, osa käy hakemassa ne itse kaupasta.
Jämähdin itse miettimään, miksi en ostanut kuulokkeita, joiden sanka olisi koivuviilulla pinnoitettua selluloosakomposiittia ja pehmeät korvatyynyt viskoosia. Suomessa meillä on metsät täynnä erinomaisen hyvää raaka-ainetta ja korkeaa osaamista korkeakoulut pullollaan, niitä ei vaan hyödynnetä kuluttajatuotteisiin. On ilmeisesti parempaa liiketoimintaa viedä puuta maasta sahatavarana ja bulkkiselluna.
Jos Suomessa kasvaa miljoona kuutiota puuta päivässä (Suomen Metsäyhdistys), niin eikö siitä voisi käyttää muutaman kuution korvaamalla kuluttajatuotteiden muovia puulla? Pohdin myös sitä, olisiko puun äänenjohtavuudesta hyötyä kuulokkeiden suunnittelussa. Voisiko sen avulla mahdollisesti keventää kaiutinelementtiä ja korvata sen harvinaiset maametallit yleisemmillä ja kierrätettävämmillä materiaaleilla?
Yhtenä korvat peittävien kuulokkeiden huonona puolena olen kuullut mainittavan niiden korvia lämmittävän vaikutuksen. Ehkä lämmön poisjohtaminen ei ole kuulokkeiden suunnittelussa ollutkaan pääosassa. Puun heikko lämmönjohtavuus ainakin pitäisi lämpökuorman paikallisena.
Tavoitteena pitäisi olla paikallisesti suunniteltu ja mahdollisimman pienellä ympäristökuormituksella valmistettu tuote. Valitettavasti nykyään globaaleilla markkinoilla pelkkä ekologinen jalanjälki ei riitä. Tuotteen tulisi myös ratkoa aiemmin esille nostetut epäkohdat.
Itse työssäni pyörin ajatuksen ympärillä, miten saavutetaan yli 70% painon ja tilavuuden säästö samalla suorituskyvyllä. Jotta paikallisesti hyödyttävää ja globaalisti merkittävää asiaa saisi eteenpäin, pitäisi tietysti tehdä markkinatutkimus todellisesta markkintapotentiaalista sekä itse suunnitella edellä mainitut paremmat kuulokkeet. Mutta tästäkin tuotteesta vain osa toteutuksesta on omaa erikoisosaamistani; pitäisi löytää ne oikeat kumppanit tämän toteuttamiseen.
Miten kunta voi tukea kestävää yrittäjyyttä? Lue Teean blogikirjoitus aiheesta täältä.