Anna-Kaisa Tupala
Milloin olet viimeksi nähnyt hömötiaisen tai kuusitiaisen ruokailemassa pihallesi ripustetulla lintujen talviruokintapaikalla? Entä kun muistelet 90-luvun kesäisiä automatkoja ja tuulilasiin liiskautuneita itikoita, muistatko samanlaista itikkasatoa etulasissa viime kesiltä? Niinpä, en minäkään.
Hiljainen häviäminen vailla suurta meteliä on yksi suurimmista uhista luontoamme ajatellen. Ilmastonmuutoksesta olemme tottuneet jo kuulemaan ja olemaan huolestuneita, viime vuosina laajempaan tietoisuuteen on noussut luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Sitä tapahtuu jokaisella paikkakunnalla ja alueella niin Suomessa kuin maailmallakin ja sen pysäyttämiseen tarvitaan meitä kaikkia.
On paljon arkisia, itsestään selvyyksinä pidettyjä asioita, jotka kaventavat luonnon elintilaa ja heikentävät sen elinkykyä. Tuore Dasguptan raportti luonnon monimuotoisuuden kytköksistä talouteen (2021, ks. esim. Sitran sivut) sekä Suomen lajien uhanalaisuusarvio (2019) kertovat selkein sanoin, että nykyistä toimintaamme pitää muuttaa ratkaisevasti sekä nopeasti, jotta lajikato ja elinympäristöjen heikentäminen saadaan loppumaan.
Muutos pitää toteuttaa kaikilla tasoilla: kansallisella, alueellisella, paikallisella, yritys-, yhteisö- ja henkilökohtaisella tasolla. Tähän kestävyysmuutokseen Suomi kohdentaa EU:lta saatavan koronan jälkeisen elvytyspaketin toisen puoliskon panostaen vihreään siirtymään esimerkiksi kiertotalouden keinoin. Näihin muutoksiin on myös paikallistasolla etsittävä ratkaisuja.
Muuramenjoen luontopolku.Meidän on syytä tarkastella arvojamme ja tottumuksiamme esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa. Tarvitsemme uusia ratkaisuja rakentamisesta aiheutuvalle luontomenetyksille: haittoja tulisi ensisijassa välttää, minimoida ja ihan viimeistään kompensoida. Onko aina rakennettava uutta, voisiko vanhaa ehostaa ja korjata? Tiivistetään ennemmin kuin raivataan uusia alueita meidän ihmisten tarpeisiin, annetaan myös luonnolle tilaa olla ja asua. Rakennetaan jo valmiiksi asutuille alueille, vältetään metsiin ja rantaniittyihin kajoamista. Vahvistetaan ja kohennetaan luonnon monimuotoisuusarvoja, kuten harvinaista lajistoa tai luontotyyppejä esimerkiksi ohjaamalla ulkoilureitit niiden sivuitse tai ennallistamalla jo hävinnyttä lajistoa (esim. perinnebiotooppeihin kuuluvien niittykasvien kylväminen). Tuetaan paikallisia yrityksiä ohjaten kohti kestävämpää toimintatapaa, etsitään yhdessä ideoiden uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka ammentavat ympäristöllisestä kestävyydestä ja kuormittavat luontoa minimaalisesti. Tuetaan ohjaten yrityksiä, jotta tuotannosta aiheutuvat päästöt ja luontovaikutukset saadaan minimoitua ja tiivistetään alueellista yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi. Luodaan mahdollisuuksia liikkua pyörällä ja jalan, vahvistetaan joukkoliikennettä työmatkalaisten tarpeisiin sopivaksi ja tukemaan nuorten harrastuksiin kulkemista. Toteutetaan lainsäädännöstä tulevat uusien taloyhtiöiden ja asuinalueiden rakentamisen vaatimukset sähköautojen latauspaikoista ja varmistetaan latauspaikkojen saanti myös muilla tärkeillä ja helposti saavutettavilla alueilla kunnassa. Tuetaan sähköpyörän hankintaa ja sitä kautta toisesta autosta luopumista perheissä. Tuuletetaan esteettisyysnäkemyksiämme ja tarkastellaan puutarhanhoitotapojamme: iloisesti kukkivat rikkaruohot ja muut luonnon kasvit tuovat monipuolisempaa elämää pihalle ja parantavat monotonista kiveys–nurmikko -asetelmaa kohti monimuotoisempaa puutarhaa. Luodaan positiivista henkeä muutosten tekemiseen, yhdessä pystymme moneen!
Lista keinoista turvata tulevaisuus elinkelpoisella maapallolla on pitkä ja sisältää monia eri tasoja isosta mittakaavasta jokaisen henkilökohtaisiin elämäntapoihin. Meillä on vaihtoehtoja ja me voimme kulkea etunenässä maailmanlaajuisellakin tasolla. Meillä on Suomessa mahdollisuus näihin muutoksiin ja me osaamme tehdä ratkaisuja, jotka vievät meitä kestävästi eteenpäin.