Nämä ilmastostrategian suuret linjat tekevät minut hyvin onnelliseksi. Haluankin kiittää ilmastostrategian valmistelijoita monista kunnianhimoisista tavoitteista. On hienoa, että seutu on ottanut tavoitteikseen tehdä kiertotaloudesta uusi normaali, jossa suositaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita sekä paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa, paikallisia raaka-aineita, tuotteita ja palveluja. Tämän hengessä meidän tulisikin kieltää kalojen kasvatus merivedessä ja siirtää kalakassit kuivalle maalle, jotta kiertotalouden periaatteita voitaisiin noudattaa, ja kaloja voitaisiin kasvattaa likaamatta meidän kaikkien yhteisiä merivesiä ihan turhaan.
Ilolla luin stategiasta myös tavoitteen biologisesta monimuotoisuudesta. Sen mukaisesti kaupungin tulisikin välttää luonnontilassa olevien metsien hakkaamista, ja mielummin suunnata hakkuunsa jo käytössä oleville puupelloille. Biologisen monimuotoisuuden vuoksi soita ja metsiä ei ole hyvä ojittaa, ja perinnebiotooppeja kuten niittyjä tulee perustaa ja suojella, mm. torjumalla vieraslajeja kuten lupiineja ja kurtturuusuja myös tulevaisuudessa. Metsähakkuissa olisi hyvä siirtyä pois avohakkuista ja suosia jatkuvan kasvatuksen ja harvennushakkuiden menetelmiä.
Strategiassa mainitut Hinku-laskelmat kertoivat meille, että kasvihuonepäästöt olivat nousussa maataloudessa vuonna 2018, kaikissa sitä (ilmastostrategiaa) koskevissa kunnissa. Myös liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöt olivat suuret. Numerot ovat siis menneet meidän tavoitteiden kannalta ihan väärään suuntaan. Ja vaikka maatalouden alat eivät suoraan liitykään kuntien toimintaan, tulisi myös maatalouden päästöissä pyrkiä huomattaviin vähennyksiin, esimerkiksi suosimalla vähäpäästöiseen ja päästöttömään maatalousteknologiaan satsaavia maatalousyrittäjiä, ja vaatimalla yrittäjiltä investointeja ja lisäresurssointeja vähäpäästöisyyteen ja päästöttömyyteen. Julkisen sektorin hankinnoissa me voidaan suosia hiilineutraalia kiertotaloutta. Tehdä niin, että meidän arvot näkyvät meidän valinnoissamme.
Kotieläintalous on vastuussa hyvin suuresta osasta ilmastopäästöjä; kohtuuttoman suuresta, voisi moni jopa sanoa. Voidaankin sanoa että lihatalous ei oikein kunnolla sovi yhteen tehokkaiden ilmastotoimien ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Lihankasvatuksen nykymittaisen tukemisen sijasta olisi parempi kannustaa maanviljelijöitä siirtymään ihmisravinnoksi sopivien proteiinikasvien kuten palkokasvien viljelyyn, joiden hiilijalanjälki on järkevällä tasolla, sekä turkistarhaus olisi syytä nähdä kuolevana alana, ja pyrkiä ajamaan sitä alas, tukemalla turkistarhaajien siirtymistä sekä uudelleenkouluttautumista muille aloille. Ja tätä varten kaupunki voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi Concordian kanssa.
Energiapoliittisesti ”clean tech” ja ”green tech” ovat fiksuja sijoituskohteita, sillä tulevaisuuden teknologia on vihreää teknologiaa, ja onkin viisasta pysyä kehityksen kärjessä, ja olla myös energiantuotannossa omavarainen. Joukkoliikennettä puolestaan voitaisiin kehittää pienissä kunnissa parantamalla ja lisäämällä kutsuliikennettä.
Olen myös Pontuksen (Blomqvist, RKP) kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on hyvä alku, mutta että on hyvä pitää tämä suunnitelma elävänä, ja sisällyttää tähän strategiaan myös se, että sitä päivitetään vaikka joka vuosi, ettei sitä seuraavan kerran katsota vasta silloin vuonna 2030, jolloin se on taas auttamatta vanhentunut suunnitelma.
Ja viimeiseksi haluan puhua pyöräilystä ja kevyen liikenteen väylistä. Myös kevyen liikenteen väyliin panostaminen on tärkeä ilmastotoimi, joka omalta osaltaan lisää myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Pietarsaaressa itsekin pyöräilevänä, minulle onkin selvää, että pyöräily etenkin keskustan läpi täytyy tehdä helpommaksi ja turvallisemmaksi. Talvisin pitäisi pyörätiet aurata ensin kaikissa strategian alla olevissa kunnissa, ja koko kunnan alueella, ei vain keskustassa. Olisi hyvä myös löytää jostain Alertelle hiukan ekstra-rahaa hiekoituksia varten, jotta pyöräily olisi turvallista ympäri vuoden. Olisi myös eduksi, jos kaupungin kotisivulla olisi kartta kaupungin alueella olevista pyöräteistä ja kevyenliikenteenväylistä. Muun muassa sen avulla me voitaisiin olla myös ulospäin ekologinen ja pyöräily-ystävällinen kaupunki. Minusta meidän tulee asettaa tavoitteeksemme olla erittäin pyöräily-ystävällinen kaupunki.
Anni Teerikankaan valtuustopuhe Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa 15.11.2021