HEJ eli eri eläkeliittojen Helsingin piirin yhteistyöjärjestö järjesti keskustelu- ja infotilaisuuden ikäihmisten pankkipalveluista. Pääsin paikalle Vanhusneuvoston edustajana. En kuulu mihinkään eläkeliittoon. Paikalla oli myös Finanssivalvonnassa palvelujen valvonnasta vastaava päällikkö Markku Koponen. Hän kertoi, että Finanssivalvonta seuraa palveluiden toteutumista jatkuvasti ja tekee vuosittain raportin Pankkivaltuustolle.
Peruspankkipalvelut ovat niitä palveluita, joita pankin on tarjottava asiakkailleen. Valvoja seuraa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta. Kerättyjen tietojen mukaan n. 70 % ikäihmisistä käyttää digitaalisia palveluita itse tai toisen avustamana. Sitten on useampi satatuhatta ihmistä, joilla ei ole syystä tai toisesta ole mahdollisuutta käyttää digipalveluita. Näitä manuaalisia palveluita käyttäviä on havaittu olevan myös muissa ikäluokissa.
Suurin ero digitaalisen palvelun ja pankkikonttorissa annettavan palvelun välillä on hinta. Kun maksat laskun omalta tililtäsi pankkitiskillä niin se voi maksaa 7 euroa, mutta tietokoneella hoidettuna 0 euroa. Kaikkein kalleinta on maksaa käteisellä, koska sillä ei voi maksaa enää missään pankissa. Pitää ensin perustaa tili ja tilin kautta maksaa. Hintataulukot ovat pankkikohtaisia.
Finanssivalvonnan edustaja kertoi, että he eivät voi puuttua hinnoitteluun, koska tätä toimintaa säätelevä laki ei anna siihen mahdollisuutta. Joten lakia tulisi tarkistaa. Finanssivalvonta onkin antanut Suomen Pankin pankkivaltuustolle selvityksen peruspankkipalveluista ja niihin liittyvistä haasteista. Pankkien hintapolitiikka ei vain vielä ole herättänyt päättäjiä lain tarkistamiseen. Tässä linkki Finanssivalvonnan sivuilta löytyvään selvitykseen.
Pankit ovatkin ryhtyneet tekemään yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa eli kokemusasiantuntijoita kuullaan palveluiden kehittämiseksi. Meidänkin yhdistyksemme esitti viime vuonna pankeille, että pitäisi kehittää maksuttomia puhelinpalveluita. Emme turhaan jättäneet aloitettamme. Nyt on sitten ryhdytty toimeen.
Paikalla kutsutuista pankeista Nordea on kehittänyt uuden ja varsin monipuolisen ja maksuttoman puhelinpalvelun ikääntyneille. Osuuspankeilla ja Danske Pankilla on omat versionsa. Aktiallakin on puhelinpalvelu. S-pankin edustaja ei päässyt koronan takia paikalle. Muita pankkeja ei paikalla ollut osin johtuen koronatilanteesta.
Eräs paikalla ollut 80-vuotias naishenkilö kertoi, että hän ei ollut saanut pankista pientä lainaa. Erittäin hyväkuntoisen oloinen nainen näytti 50-vuotiaalta. Hän olikin vienyt asian pankin johdolle asti, jossa vasta paljastui, että lainan myöntäminen tyssäsi ikään. Pankkeja sitovat myös yhdenvertaisuuslain säännökset. Kaikki pankit totesivat, että pankit saavat itse päättää kenelle lainaa myöntävät. Sama asia koski käteistalletuksia, pankki voi pyyttä selvitystä vaikka 100 euron käteisen taustasta.
Lopuksi listaa pankkien konttoreista. Danskella on 19 konttoria koko Suomessa ja vain yhdestä voi nostaa käteistä. Nordealla on 60 konttoria ja 13 saa käteistä. Mutta ikääntyneiden maksuton puhelinpalvelu on avoinna 8–18 ja sitä kautta voi hoitaa maksuja. Ovat siis huomanneet kuinka tärkeitä ikäihmiset ovat asiakkaina. Osuuspankilla on 9 konttoria pääkaupunkiseudulla, muita ei mainittu. Mutta rahaa saa myös eräistä kaupoista, R-kioskeista ja tietysti automaateista, joita kaikilla pankeilla on yhteensä 1700 koko Suomessa. Pankeilla on yhteensä 200 konttoria eri puolilla Suomea. Ja noin 200 000 henkilöä käyttää vielä käteistä rahaa. Kaikki tiedot löytyvät pankkien verkkosivuilta, johon jouduimme toteamaan, että ne, jotka eivät käytä digipalveluita, eivät myöskään löydä ohjeita verkkosivuilta. Lopuksi pikavippiyhtiöt eivät ole pankkeja.