Taantuman ja jopa talouskriisin on ennustettu ulottuvan pahimmassa tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen. Syyksi on usein mainittu eliniän piteneminen ja siitä johtuva vanhushuoltosuhteen nousu.
Suomalaisissa puheenvuoroissa korostetaan usein, että tilanne on nimenomaan Suomessa erityisen paha. Löysin 29.11.2015 taas viittauksen tähän Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta ”Valtio tiukentaa otettaan kunnista”. Pääkirjoittaja toteaa: ”…Suomen ikiomana ongelmana, johon kuntakehyksillä yritetään vastata, on muihin EU-maihin verrattuna nopeasti heikentyvä huoltosuhde. 1940–1950-luvuilla syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt siirtymässä eläkkeelle.”
Monet ikäihmiset kokevat tällaisen keskustelun syyllistävänä. ”Mekö olemme syyllisiä Suomen lamaan?” Masennus lisääntyy; joka toinen päivä yli 65-vuotias tekee itsemurhan.
Onko Suomi todella erityisasemassa Euroopassa tai jopa maailmassa? Hain Eurostatista uusimmat tiedot. Taulukkoon on koottu valikoiduista maista ennuste yli 65-vuotiaiden prosentuaaliseksi osuudeksi ”työikäisistä” eli 15-64-vuotiaista.
| maa/vuosi | 2013 | 2020 | 2030 | 2040 | 2050 |
| EU (28 maata) | 27,5 | 31,8 | 39,0 | 45,9 | 49,4 |
| Belgia | 26,8 | 29,5 | 34,5 | 37,2 | 37,9 |
| Tanska | 27,6 | 31,4 | 36,5 | 40,6 | 39,5 |
| Saksa | 31,3 | 35,8 | 46,9 | 55,6 | 57,3 |
| Kreikka | 30,9 | 34,3 | 41,2 | 53,2 | 63,6 |
| Espanja | 26,3 | 30,4 | 39,6 | 53,5 | 62,5 |
| Ranska | 27,5 | 32,7 | 39,1 | 44,0 | 43,8 |
| Italia | 32,7 | 34,9 | 40,8 | 49,9 | 52,9 |
| Hollanti | 25,5 | 30,8 | 40,1 | 47,1 | 46,4 |
| Puola | 20,1 | 27,1 | 35,4 | 40,0 | 51,9 |
| Suomi | 29,0 | 35,8 | 41,3 | 41,2 | 41,9 |
| Ruotsi | 29,9 | 33,0 | 35,5 | 37,4 | 37,6 |
| Britannia | 26,4 | 29,5 | 34,9 | 39,1 | 40,6 |
| Norja | 23,7 | 26,3 | 30,0 | 33,7 | 35,0 |
| Lähde | Eurostat (EUROPOP2010) | ||||
| Päivitetty | 05.11.2014 | ||||
Vanhushuoltosuhteen Suomessa ennustetaan kyllä nousevan, jopa hälyttävän korkeaksi, mutta kehitys ei poikkea merkittävästi suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Parin vuoden takaisessa tilanteessa 65 vuotta täyttäneitä oli Suomessa suhteessa kahdeksanneksi eniten EU28-maista, ei siis läheskään eniten (näpäytä kuviota sen selventämiseksi).
Vuonna 2030 EU:n huoltosuhde näyttäisi olevan jo lähes sama kuin Suomessa. Vuosina 2040 ja 2050 Suomen huoltosuhde olisi jopa EU-keskiarvoa pienempi. Graafisesti vanhushuoltosuhde noissa valikoiduissa Euroopan maissa vuosina 2030 ja 2050 näyttää tällaiselta:
Huoltosuhteen kasvu on siis koko Euroopan ongelma. Suomi on samassa veneessä kuin muut Euroopan maat. Tilanne on sama muillakin vanhenevan väestön alueilla (Japani, Kiina, Venäjä jne.). Tähän on sopeuduttava; tilannetta ei voida mahtikäskyllä muuttaa.
Suomen taloudellisen huoltosuhteen kehitys näkyy Tilastokeskuksen graafissa. Ehkä tämä kuvio on säikäyttänyt Suomen päättäjät.
Väestöllinen huoltosuhde 1950–2013 ja ennuste 2014–2050
(Alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita 100 työikäistä kohden)
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2013, Liitekuvio 2. Väestöllinen huoltosuhde 1950–2013 ja ennuste 2014–2050 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.1.2015]. Muokannut: Reino Lampinen.
Nopea nousu vuoteen 2035 saakka asettaa talouden, kansalaiset ja päättäjät kokonaan uuden tilanteen eteen. Se, ettemme ole tässä tilanteessa yksin, on verrattain vähäinen lohtu.
Yksi tyhmä kysymys tulee mieleen näitä kuvioita katsellessa: kun yhä pienempi osa väestöstä joutuu elättämään yhä suuremman vanhusten joukon, kuinka meillä voi olla niin suuri työttömyys?