Eläketurvakeskuksen seminaarin yhteydessä otin mukaani tuoreen julkaisun otsikkoaiheesta. Hämmentyneenä luin tiivistelmän, joka on ohessa liitteenä. Verotus yleensä ja erityisesti eläkeläisten verotus näyttää olevan inhimillisen käsityskyvyn ulkopuolella oleva himmeli.
Kokonaiseläke 2018-04-27
Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 01/2018
TIIVISTELMÄ
Juha Knuuti ja Suvi Ritola
Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan eläkkeensaajan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsaus kokoaa yhteen näiden tekijöiden määräytymisen vuonna 2018. Esimerkkitaulukot kertovat, miten kokonaisnettoeläke muodostuu eri tulotasoilla.
Verotusta on tarkasteltu myös yleisemmin ja vertailtu eläkkeensaajan ja palkansaajan vero- ja maksurasitetta eri tulotasoilla. Vuonna 2018 kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuoden 2017 tasolle, joten kansaneläkkeen määrä pysyy edellisvuoden tasolla. Yksin asuvan henkilön kansaneläkkeen täysi määrä vuonna 2018 on 628,85 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvan 557,79 euroa kuukaudessa.
Takuueläkkeeseen tehtiin 15,01 euron tasokorotus, jolloin takuueläkkeen kanssa vähimmäiseläkkeen määräksi muodostuu 775,27 euroa kuukaudessa niin yksin kuin puolison kanssa asuvalle. Työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 0,55 prosenttia vuoden 2018 alussa. Palkkakerroin, jolla muun muassa tarkistetaan työansiot eläkettä määrättäessä, nousi 0,14 prosenttia. Palkkakerroin nousi työeläkeindeksiä vähemmän erityisesti kilpailukykysopimuksesta johtuvan hitaan ansiokehityksen seurauksena. Kokonaiseläke 2018 Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen.
Vuonna 2018 työeläkkeen vanhuuseläkeikään tulevat vuonna 1955 syntyneet, joilla ikä-luokan alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta ja 3 kuukautta. Alkavat työeläkkeet tarkistetaan elinaikakertoimella, joka pienentää vuonna 1955 syntyneellä kuukausieläkettä 3,7 prosenttia. Vuodelle 2018 määrätty elinaikakerroin, joka koskee vuonna 1956 syntyneiden vanhuuseläkkeitä tai vuonna 2018 ennen alinta vanhuuseläkeikää alkavia eläkkeitä, on 0,96102 ja pienentää kuukausieläkettä 3,9 prosenttia.
Vuonna 2018 valtion tuloveroasteikkoa lievennettiin tekemällä tulorajoihin 1,5 prosentin tarkistus, korottamalla kolmannen tuloluokan alarajaa 600 eurolla ja alentamalla kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja 0,25 prosenttiyksikköä. Suurten ansiotulojen verotusta kiristävä, tilapäiseksi tarkoitettu veroasteikon ylimmän tuloluokan alennettu alaraja pidettiin ennallaan vuonna 2018 (ns. solidaarisuusvero).
Palkansaajan verotusta keventää työtulovähennyksen korotus. Sekä eläkkeen- että palkansaajan verotukseen vaikuttaa perusvähennyksen enimmäismäärän korotus. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys pysyy viime vuoden tasolla ja valtionverotuksen eläketulovähennys hieman pienenee. Eläketulon lisävero määräytyy kuten edellisenä vuonna. Sitä maksetaan 5,85 prosenttia 47 000 euroa ylittävistä vuosituloista.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2018 on 19,86 (edellisvuonna 19,91). Yleisradioveroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä vuositulosta. Enimmäismäärä nousee 163 euroon (edellisvuonna 143 euroa). Kun vuonna 2017 eläkkeensaaja alkoi maksaa yleisradioveroa 858 euron kuukausieläkkeestä, vuonna 2018 sitä maksetaan 1 167 eurosta alkaen.
Vuonna 2018 työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 17–52-vuotiaalla sekä 63–67-vuotiaalla 6,35 prosenttia ja 53–62-vuotiaalla 7,85 prosenttia (edellisvuonna 6,15 ja 7,65 prosenttia). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu nousi viime vuoden 1,6 prosentista 1,9 prosenttiin.
Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu poistui palkansaajalta kokonaan vuonna 2017 eikä sitä makseta myöskään vuonna 2018. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksumaksu nousi 1,53 prosenttiin (edellisvuonna 1,45 prosenttia). Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on palkansaajilla 1,53 prosenttia, jos vuositulot ovat vähintään 14 020 euroa. Edellisvuonna päivärahamaksu oli 1,58 prosenttia, jos tulot ylittivät 14 000 euroa.
Eläke- ja palkkatulojen vero- ja maksuprosentin muutos edellisvuodesta vaihtelee eri tulotasoilla. Kun verrataan saman tulon veroprosenttiin viime vuonna ja kunnallisverot ovat keskimääräiset, eläkkeensaajan veroprosentti alenee hieman lähes kaikilla tulotasoilla. Eniten eläketulon verotus alenee noin 1 000 euron kuukausieläkkeellä (0,8 %-yksikköä) lähinnä yleisradioveron korkeamman tulorajan seurauksena.
Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee viime vuodesta noin kaksi prosenttia ja tätä korkeammilla eläketasoilla noin 0,2–1 prosenttia. Reaalisesti eläke hieman laskee takuueläkkeen tasoa lukuun ottamatta inflaatioennusteen ollessa 1,2 prosenttia vuodelle 2018. Viimeisten kymmenen vuoden aikana pelkkää Kelan eläkettä saavalla eläke on kasvanut reaalisesti noin 23 prosenttia, 1 000–1 200 euron tulotasolla noin seitsemän prosenttia ja 1 400–3 000 euron eläketasolla 3–5 prosenttia.
Hiuksenhienosta säätämisestä riippumatta tai ehkä sen johdosta verot nousevat tasaisesti tulojen noustessa.
Mutta marginaalivero tekee kummallisia hyppäyksiä.
Pitää toivoa, että Verohallituksen tietokoneessa kaikki algoritmit ovat kohdallaan ja ajan tasalla.