Reino Lampinen, helmikuu 2019

Ilmarisen ja VTKL:n vuotuinen iAreena 1.2.2019

Osallistuimme tilaisuuteen kolmistaan: Pirkko Telaranta, Auni-Marja Vilavaara ja minä. Tässä selostus alustuksista:

 

Jaakko Kiander, Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja: Mihin rahani riittävät? Ilmarisen nettikysely 2019

Viiden vuoden välein tehtävä nettikysely oli kohdistettu äskettäin eläkkeelle jääneille Ilmarisen vakuutetuille. Kyseessä ovat siis työeläkeläiset – palkkataso ja siitä johtuen myös työeläkkeen taso on ollut hiukan korkeampi kuin yleinen keskiarvo, joka kattaa myös kansan- ja takuueläkkeellä olevat.

Vaurauden kasvu viime vuosina näkyy mm. siinä, että entistä useampi on ostanut oman asunnon (2019/2014: 66/61 %) tai sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin (40/31). Pieni osa (17/9%) ei varautunut eläkepäiviin mitenkään.

Toisaalta pienimpiä eläkkeitä saavien osuudet ovat nousseet: alle 1000 € 20/37 %, 1000-1699 € 9/20 %. Yli 2400 € saavien osuus oli laskenut: 6/4 %.

Ilmarisen asiakkaiden työeläke oli keskimäärin 2017 €, naisilla 1726 € ja miehillä 2255 €. Kun eläkkeestä vähennetään “pakolliset” verot, asumiskulut, ruoka ja lääkkeet, muuhun käyttöön jää keskimäärin 494 €. Alle 1000 €:n eläkkeestä jää 199 € ja yli 2400 €:n eläkkeestä 910 €. Vuonna 2014 keskieläke oli ollut 1984 €, mutta siitä oli jäänyt käteen enemmän, 563 €.

Kun kysyttiin vastaajien mielestä “sopivaa” eläkettä, ihmiset olivat suomalaisen vaatimattomia: keskimääräinen pyynti oli 2309 € eli toivottiin n. 14 %:n korotusta.

Käyttöön jäävän rahan kohdentamisessa suosituimpia olivat vapaa-ajan vietto, matkailu, harrastukset ja auto (43, 43, 42 ja 42 %). Terveyden ylläpito jäi viidennelle sijalle (38 %). Toisaalta 37 % ilmoitti joutuneensa luopumaan sekä matkailusta että säästämisestä. Onneksi vain 11 % katsoi joutuneensa luopumaan terveyden ylläpidosta.

Vastausten mukaan aika moni elää taloudellisesti riskirajoilla. 25 – 44 % vastaajista ei uskonut taloutensa kestävän suurempia vastoinkäymisiä, kuten putkiremonttia, auton hajoamista, puolison menehtymistä tai vakavaa sairautta. Tilanne on kiristynyt viiden vuoden takaiseen nähden: silloin vastaavat osuudet olivat 17 – 40 %.

Eläkeläisten yleinen taloudellinen tilanne näyttää huonontuneen vuodesta 2017. Silti 51 % vastasi, että perintöä jää jaettavaksi. Vuonna 2014 vain 27 % uskoi näin.

Keskustelu eläkeiästä, ja ennen kaikkea yleiseltä vaikuttava pelko eläkeiän nostoa kohtaan joutuu outoon valoon, kun 25 % jatkoi eläkeiän jälkeen työntekoa saadakseen suuremman eläkkeen ja 18 % jatkoi ansiotyössä eläkkeen rinnalla, siis yhteensä 43 %. Vaikutti lisäksi siltä, että melkein kaikki vastanneet joko tekivät tai haluaisivat jatkaa tai tehdä vapaaehtoistyötä, jos sitä olisi tarjolla.

Yleinen johtopäätös kyselystä oli, että:

1. suurin osa on varautunut eläkepäiviinsä
2. tuoreiden eläkeläisten taloudellinen tila on hyvä
3. sekä huono- että hyväosaisuus kasautuvat
4. kokemus pienituloisuudesta on noussut vuodesta 2014.

 

Ilpo Airio, erikoistutkija, Kela: Kuka eläkeläinen Suomessa on köyhä?

Eläkeläisköyhyyden syynä voivat olla:

• työelämän ulkopuolella oleminen (”kotiäitiys”)
• työkyvyttömyys
• pitkäaikaistyöttömyys
• pienipalkkaisuus (freelancerit, pienyrittäjät)
• tai yhdistelmä näistä

Työeläkejärjestelmän periaatteena on meritokratia: työhistoria määrää eläketason (työelämässä vietetty aika + maksetut eläkemaksut (palkka) = eläketulo.

EU-maiden vertailussa köyhyyttä esiintyy Suomessa toiseksi vähiten (12 %) – vain Tsekissä (!) on vähemmän köyhiä. Ruotsi jää 12. sijalle (16 %). EU-keskiarvo on 17 %.

Suomalaisista vain 7 % oli pienituloisia 1993. Sen jälkeen pienituloisten osuus on tasaisesti kasvanut nykyiselleen. Iäkkäiden (64-74 v) pienituloisuus on vaihdellut enemmän, vuoden 1993 8 %:sta vuoden 2007 huippuun 17 % ja taas alaspäin 7 %:iin vuonna 2017. Vanhojen (75 +) köyhyys on korkeampi ja vaihdellut voimakkaasti, vuoden 1993 15 %:sta vuoden 2009 31 %:iin ja vuoden 2017 27 %:iin.

Työeläkkeet ovat nousseet vuosittain hyvin tasaisesti. Nousu aikavälillä 1993 – 2017 oli 91 % (keskimäärin 4,7 % vuodessa). Kansaneläke on jäänyt pahasti jälkeen: nousua oli vain 33 % (2,1 %/a) samalla aikavälillä. Ero johtuu pääosin eri eläkkeisiin sovelletuista eri indekseistä ja osittain lisäksi kansaneläkkeiden indeksijäädytyksistä.

Airio näytti diagrammin tulonmuodostuksen tunnusluvuista. Sen mukaan keskipalkka on n. 3100 € ja kokonaiseläke n. 1700 €. Pienituloisuusraja on n. 1250 €. Kansaneläke n. 800 € jää sen alle. Sitä pitää täydentää erilaisin tuin: työmarkkinatuki ja vähimmäispäivärahat 700 – 800 €, toimeentulotuki, kotihoidon tuki, yleinen asumistuki ja eläkkeensaajan asumistuki 200 – 500 €. Kansaneläkeläisen, joka haluaa päästä pienituloisuuden rajan yläpuolelle, on siis kerättävä eläkkeensä täydennystä noista tukimuodoista, jos tuloksi muutettavaa omaisuutta ei ole kertynyt.

Iäkkäistä kansaneläkeläisistä runsaasti valtaosa on naisia. Yli 80-vuotiaista naisia on melkein kolme kertaa enemmän kuin miehiä.

40 – 69 -vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä ei ole juuri muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana: n. 37000. Nuorempien määrä on kasvanut 22000:sta 26000:een, kun 70 + ikäisten määrä on laskenut 24000:sta 14000:een.

Airio ei ottanut kantaa, mikä olisi paras keino eläkeläisköyhyyden torjuntaan – peruseläketurvan nostaminen takuu- tai kansaneläkettä nostamalla tai puuttumalla työeläkejärjestelmään – vai muuttamalla muita perusturvaetuuksia. Hän kannatti kuitenkin lapsiin ja nuoriin panostamista. Ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre on katkaistava, perhepolitiikan kokonaisuutta on tarkasteltava ( vanhempainvapaat, perhe-etuudet ym.), sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus. Työelämän tarkastelu on tärkeää: yleinen työllisyyskehitys, panostukset työkykyyn, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, työn ja hoivan yhteensovittamiseen sekä osatyökykyisten osallistumiseen työelämään.

Muutokset vaativat poliittisia ja pitkän tähtäyksen toimia. Joka tapauksessa muutoksia ei saada hetkessä vaan tähtäin on oltava kaukana.

 

Katja Helo, hankepäällikkö, VTKL: Ei vara venettä kaada – näin varaudut vanhuuteen

VTKL on tehnyt gallupkyselyn 50 vuotta täyttäneille suomalaisille varautumisesta parempaan vanhuusikään. Kyselyyn vastasi 1004 kohderyhmään kuuluvaa, molempia sukupuolia.

Vastaajista

• 50 % on säästänyt rahaa vanhuuteen
• 29 % havahtui taloustilanteeseensa jäätyään eläkkeelle ja 39 % saatuaan gallupkyselyn
• 13 %:lla ei ole läheisiä tai pelkäävät yksinäisyyttä
• 20 % on tehnyt tulo- ja menoarvion eläkevuosille
• 18 % on tehnyt hoitotahdon
• 12 % on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen

Avovastausten mukaan suuri osa katui varautumisensa heikkoutta: eläkesäästäminen olisi pitänyt aloittaa nuorempana, rahaa sijoittaa (jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista).