ENGS’n (European Network of Green Seniors; Euroopan Vihreiden Seniorien Verkosto) hallitus piti puolivuosittaisen kokouksensa 1.4. Liverpoolissa Euroopan Vihreiden (EGP) ja Globaalivihreiden (Global Greens) yhteiskonferenssin (30.3. – 2.4.) yhteydessä. Yhteiskokouksessa paikalla oli yli 1000 osanottajaa yli 100 maasta. Lisäksi Global Greens ja EGP pitivät omat konferenssinsa.

ENGSin hallitus oli kokonaisuudessaan läsnä ja osallistui alla mainittuihin tapahtumiin: vasemmalta rahastonhoitaja Tony Cooreman, BE, puheenjohtaja Annette Muggenthaler, DE, juridinen neuvonantaja Reino Lampinen, FI, varapuheenjohtaja Vivianne Gunnarsson SE, ylimääräisenä kokoukseen osallistunut Kris Fierens, BE, viestintävastaava Birgit Meinhard, AU, ja pääsihteeri Frank Hauser DE.

Omia esitteitämme, asiakirjojamme ja valokuvia varten käytössämme oli kokousaulassa pöytä ja ilmoitustaulu (yksi monista), jonka ääressä päivystimme kokousten välillä, jaoimme kiinnostuneille informaatiota ja esitteitä ENGSistä ja innostimme perustamaan kansallisia vihreiden seniorien järjestöjä, jotka voisivat liittyä ENGSiin.

ENGS järjesti itse kaksi tilaisuutta ja osallistui kolmanteen.

Ensimmäinen oli ENGSin hallituksen kokous, jossa käsittelimme käytännön toimia päivän ohjelmalle, jäsenten välisten sähköpostiviestien järjestämistä löydettävään muotoon, jäsenvaltioiden viime aikojen toimenpiteitä ja tapahtumia, mahdollisuuksia ja toimia ENGSin jäsenmaiden lisäämiseen, ENGSin tulonmuodostusta (EGP:n tuki, jäsenten tukisummat) ja varojen käyttöä, toimintasuunnitelmaa ensi syksyyn saakka ja manifestista tiivistetyn julkilausuman sisältöä. Totesimme myös, että Ranskan vihreiden seniorien EGP:lle valmistelema resoluutio oli kokouksen aikana kehittynyt parempaan suuntaan ja että ENGSin nimi oli poistettu tekstin alta.

Toinen oli oheistapahtuma, johon osallistui hallituksen lisäksi kahdeksan ulkopuolista kiinnostunutta senioria. Osallistujia pyydettiin poimimaan ENGSin ”manifestin” 12 alaotsikosta:

1. Ei ikäihmisten diskriminointia työmarkkinoilla,
2. Kokemuksen siirtäminen ja elämänikäinen oppiminen,
3. Oikeus henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehitykseen,
4. Vapaaehtoistyö,
5. Vanhuuseläke,
6. Ikäihmisten uudet asumistavat,
7. Jatkuvasti lisääntyvän sosiaalipalvelujen yksityistämisen vastustaminen,
8. Iäkkäiden maahanmuuttajien auttaminen,
9. Terveyspalvelujen saatavuus, arvokas kuolema,
10. Esteettömyys,
11. Uusi sopimus nuorten ja iäkkäiden kesken,
12. Osallistuminen poliittiseen toimintaan

mielestään tärkeimmät viisi. Tavoitteena oli saada ulkopuolisia impulsseja 10 vuotta vanhan manifestin uudistamiseksi nykypäivän tasoon.

Kolmesta eniten ääniä saaneesta aiheesta ehdittiin käydä yleiskeskustelu:

• Ei ikäihmisten diskriminointia työmarkkinoilla: Irtisanomisen tai työhönotossa tapahtuvan diskriminoinnin syinä käytetään usein fyysisiä ominaisuuksia, jos työ vaatii voimaa, sairastavuutta nuoria enemmän ja puutteellisia it-taitoja. Nuo oletukset on kuitenkin tutkimuksissa todettu tekosyiksi, ja oikeampia syitä lienevät vanhojen työntekijöiden suurempi palkka ja johtotason ongelma, kun alainen on oman äidin tai isän ikäinen.
• Riittävä eläke: Jäsenmaissa on kovin erilaiset käsitykset sekä riittävästä eläkkeestä, perustulosta että köyhyysrajasta. Perustulo näytti olevan yleisesti vieras ja osin torjuttava ajatus. Yleisesti suositeltiin sovellettavan YK- ja EU-rajaa: henkilö on köyhä, jos tulot ovat alle 60 %:n ao. maan keskimääräisistä tuloista. Todettiin, että tutkimus maiden eroista olisi paikallaan. Ruotsin ja Suomen takuueläkettä (n. 750 €/kk) pidettiin anteliaana (!).
• Esteettömyys: Todettiin, etteivät esteettömyysongelmat koske vain iäkkäitä – samoja ongelmia on liikuntarajoitteisilla, äideillä lasten kanssa jne. Yksityistetty ja kilpailutettu julkinen liikenne sai moitteita – eläkeläisten alennukset ovat osin loppuneet kokonaan. Rakennusten esteettömyysvaatimuksista (hissit, kylpyhuoneen koko yms.) haluttiin pitää kiinni siitä huolimatta, että ne nostavat rakennuskustannuksia.

Kolmas tapahtuma oli Englannin ja Walesin Vihreiden Seniorien järjestämä tilaisuus. Sen pääteemana oli yli 55-vuotiaiden tutkijoiden Ransacker-yhteisön järjestämä tutkimus, jossa seurattiin 12 kuukauden ajan n. 700:n ylempää koulutusta vailla olevan yli 55-vuotiaan kouluttautumista yhteisön järjestämillä ilmaisilla kursseilla yliopisto- tai ammattitasolla ja koulutuksen vaikutusta heidän elämänlaatuunsa. Vapaaehtoinen aikuisiän koulutus paransi useimpien mielestä elämänlaatua, itseluottamusta ja hyvinvointia sekä antoi mahdollisuuksia uusiin työtehtäviin (tai työn saantiin, jos oli joutunut työttömäksi).

Useiden tutkimukseen osallistuneiden naisten osalta heitä oli nuoruudessa estetty kouluttautumasta – estäjänä joko isä tai aviomies. Nyt puolestaan heitä kannustivat ja ohjasivat opiskelemaan omat lapset.

Toisena osana tapahtumaa Tony Cooreman esitteli ENGSin toimintaa englantilaisille.

Yleisestä keskustelusta pääosa ohjautui/eksyi yhden yleisökysymyksen perusteella koskemaan eutanasiaa. Moni osanottaja kertoi osin järkyttäviäkin tapahtumia omaistensa viimeisestä hetkistä mainiten mm., että yksityisissä hoitolaitoksissa olleita pääasiassa tajuttomia vanhuksia pidettiin ”väkisin” kalliiden erikoislääkkeiden ja erikoishoidon avulla hengissä, koska hoitolaitos ja hoitavat lääkärit saivat tulonsa hoidosta ja tulot olisivat loppuneet, jos potilaan olisi annettu kuolla ennen kuin omaisuus ja eläke oli kokonaan käytetty hoitoihin. Mihin ehdimmekään – onko päämääränä kuolemattomuus?

Lopuksi: Hallitus pyrki houkuttelemaan läsnä olleita muiden maiden delegaatioita tulemaan mukaan toimintaan, intensiivisimmin Englantia ja Ranskaa. Myös espanjalaisten, hollantilaisten ja italialaisten kanssa keskusteltiin. Tuloksia jäämme odottamaan.

EGP:n neuvosto hyväksyi omassa kokouksessaan useita resoluutioita, joista yksi koski EU:n sosiaalisääntöjen soveltamista ikäihmisiin. Painopiste resoluutiossa on nuorempien ikäihmisten (55+) työnsaannin vaikeuksissa. Yleinen vaikutelma oli, että myös ENGSissä puhutaan enemmän tämän ikäryhmän kuin eläkeläisten ongelmista.

Alustavasti sovimme, että kokoonnumme heinäkuussa ylimääräiseen koko päivän kokoukseen esim. Saksassa tarkoituksena keskustella yleisellä tasolla toimintamme periaatteista (tai: ENGSin olemassaolon perusteista ja oikeutuksesta), toimintatavasta sekä manifestin uudistamisesta.

Omien kokoustemme lisäksi seurasin yhtä yleiskeskustelua, joka koski ylikansallisia yhtiöitä ja verojen välttelyä mm. veroparatiisien avulla. Opin, että aiemmin tuntemieni 2-3 tavan lisäksi löytyy 3-4 etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa sovellettavaa tapaa, joihin mm. Euroopan parlamentti pyrkii puuttumaan, tähän asti verrattain heikolla menestyksellä. Edelleen yhtiöt ”saavat” suuren ellei valtaosan tuloistaan maissa, joissa ei ole yhtään työntekijää ja alhainen verotus mm. tällaiseen maahan perustetun tytäryhtiön myöntämän lainan korkoina, siirtävät tuotot veroparatiiseihin, ostavat omistamistaan kehitysmaiden alhaisen verotuksen tytäryhtiöistä kalliilla raaka-aineita ja puolivalmisteita (vähentävät ostohinnan tuloistaan) ja myyvät lopputuotteet korkean verotuksen maissa halvalla (ellei suorastaan tappiolla à ei veroa) jne.

Lue EGP:n resoluutio täältä.