Ministeri Krista kiuru avasi. Ikäohjelma on poikkihallinnollinen ja kaikkia koskeva. Ikääntyminen on kaikkia hallituskausia koskeva. Ikääntyneet ovat ansainneet ohjelman. Ministeri piti tärkeänä , että ikääntyneitä ryhdytään pitämään yhteiskunnan voimavarana. Nyt on vain venytettävä ihmisten toimintakykyä niin pitkälle kuin mahdollista. Näin säästetään soten palveluiden tarvetta. Soten pitää olla investointi. Investointi tuo paljon takaisin.Ennalta ehkäisy , muistisairauksien ennaltaehkäisy , on investointi. Sote on kanssakulkija. Oma haasteensa ovat henkilökunta ja digitalisaation sisältö. Ikääntynyt voi olla töissä pitkään. Kaikki eri asioita ja samoja asioita ja niiden välillä. Ikäteknologian yhteinen toimintamalli.  Yhteistyötä yli toimialojen.

TEM:n  alivaltioihteeri  Elina Pylkkänen totesi, että nyt kaikkia tarvitaan työmarkkinoilla. Älkää karatko eläkkeelle.

Aloista 75 % kärsii työvoimapulasta. Työttömyysasteet matalalla. Naapurimaissa 2-3 % meillä 7 % .Vuosittain syntyy  n 200 000 työpaikkaa ja häipyy. Ylitarjonta-alat 140 000 ihmistä joiden osaamine ei vastaa kysyntää, ei riittävää halukkuutta vaihtaa alaa. Tarjontaakin on. 400 000 ei löydä tietä työmarkkinoille. Eniten kärsii työvoimapulasta sotesektori. Digitaalinen ja vihreä siirtymä näkyy jo. Investoinnit lähtemässä vasta nyt käyntiin. Kysyntä kohdistuu tietyntyyppiseen työvoimaan. Nuorisotyöttömyys ja ikäsyrjintä ovat väistymässä

Osa-aikaista tekevät haluavat tehdä kokoaikaista, n 100 000. Suomessa pohjoismaiden eniten potentiaalia nuorissa, jotka eivät koulussa eikä töissä. Miten tämä hoidetaan? Sitten 100 000 yli 65-vuotiasta, jotka töissä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 130 000, joista osa ei saa työtä. 20 000 jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitä pitäisi tehdä jotain tehdä? Liian paljon jää masennuksen takia , 3 naista päivässä. Nettomaahanmuutto, sitä on pakko saada. Ei pidä olla nirso ikääntyneelle työvoimalle. Suomen luvut pohjoismaiden perässä. Muissa pohjoismaissa osa työvoimaa ikääntyneet. 64+ palkkasumma kasvanut merkittävästi. Ammattirakenteissa suhteessa Ruotsiin ei eroja miehillä. Koulutusasteet, ei merkittäviä eroja. Elinvuosien määrässä ollaan pohjoismaiden jäljessä.

Jokainen työura jää käyttämättä, joka jää käyttämättä on 100 000 €, yhteensä noin 200 miljardin euroan menetys. Ruotsissa on taloudellista vaikutusta, että jää työelämään. Suomi voisi tehdä samanlaisia toimenpiteitä.

Tutkimusjohtaja  Susanna Kuivalainen ETK:sta totesi nykytutkimuksen valossa eläkeläiset eivät yleisemmin pienituloisempia kuin muu väestö. Köyhyysvaje on pienempi kuin koko väestöllä. Eläkkeiden suhde palkansaajien tuloihin ovat säilyneet. N 78% .  Suomalaisten eläkeläisten tulot EU:; keskitasoa.  Eläkeaikeet myöhentyneet. Tilastokeskus. 2018, aikaisintaan 65-vuotiana, suurin osa. Muutos lyhyessä ajassa. Eläkkeelle jääminen ja aie sama. 2021 työnantajien enemmistö piti tärkeänä. Työnantajien suhtautuminen muuttunut. Vanhuuseläke ei estä työn tekemistä. Joka kuudes (16,4%) 65-80- vuotiasta ilmoitti, että haluaa tehdä töitä, mutta eivät saa työtä. Vanhuuseläkkeellä tehty työ kartuttaa vanhuuseläkettä. Hyvästä kehityksestä huolimatta vanhempien ikäryhmien työttömyys, ja osallistuminen työelämään muita pohjoismaita alempi. Vuonna 2026 tarkistuspiste.

Professori Anna Rotkirch totesi tutkimusten perusteella, että parisuhde vaikuttaa myös työkykyyn ja hyvinvointiin ja työssäoloon.

Professori Markku Wilenius kysyi, että  onkohan meillä oikea käsitys siitä, mitä varten me olemme olemassa?  Mitä ikääntyneempiä, sitä enemmän kokemusta, taitoa, ymmärrystä. Kysymys kuuluu, osaako yhteiskunta hyödyntää sitä. Ensin pelloilla, sitten tehtaissa, nyt netissä.  Megatrendejä hänen mukaansa ovat Biostrisaatio, Teknifikaatio, Urbanisaatio, Humanisaatio  Niiden sisältöihin voin tutustua netissä.

Tilaisuuden päätti vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo todeten, että ikääntyminen on nähtävä mahdollisuutena. Perusviesti, iäkkäiden keskinäisten erojen vähentäminen olisi tavoite. Jos ikääntyneellä  isot tulot ja koulutus, voivat hyvin. On pidettävä huoli, että myös pienen eläkkeen saajat voisivat voida hyvin. Yli 70 vuotiailla isot ero koulutuksen perusteella . Vain peruskoulu 50 % ja korkeakoulu 18% . Sama asia  muistin suhteen. Sairaiden hyvä kohtelu, muistisairauskin on vamma.  Parempaa kohti.