Helsinki 14.10.2019
Asia: säädösvalmisteluhankkeen tunniste STM070:00/2019 – henkilöstömitoitus vanhusten hoivassa
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen vanhuspalvelulain muuttamiseksi.
Ikävihreät lausuu ehdotuksesta seuraavaa
Ikävihreiden jäsenjärjestö Helsingin seudun Ikivihreät antoi vuonna 2012 valmisteilla olleesta vanhuspalvelulaista lausunnon, jonka pääviesti oli, että silloin ehdotettu henkilöstömitoitus 0,5 tulisi säätää lain tasolla.
Ikävihreät pitää suurinta osaa työryhmän ehdotuksista onnistuneina. Erityisesti tällaisia ovat sanottu henkilöstömitoituksen 0,5 ja myöhemmin 0,7 säätäminen lain tasolla, selkeä määrittely mitoitukseen laskettavista henkilöstöryhmistä ja hoitoisuuden määrittely yksikäsitteisen, kaikissa hoivayksiköissä sovellettavan RAI-menettelyn mukaisesti.
Mitoitukseen laskettavien henkilöstöryhmien osalta Ikävihreät pitää huolestuttavana vääränsuuntaista kehitystä: laitoksissa, palvelukeskuksissa ja sairaaloissa on vähennetty avustavaa henkilökuntaa niin siivouksen, ruokailun kuin hallinnollisten tehtävien puolella. Avustavaa henkilökuntaa on vähennetty ilmeisesti tuottavuussyistä, vaikka alalle koulutettua avustavaa henkilökuntaa on riittämiin työttömänä ja tarve hoiva-alan yksiköissä on ilmeisen suuri.
Ikävihreät on lisäksi huolissaan ehdotuksesta siirtää korkeamman henkilöstömitoituksen 0,7 voimaantulo 1.4.2023 saakka.
Työryhmä on käynyt huolellisesti läpi nyt käytettävissä olevat hoitaja- ja muut henkilöstöresurssit ja päätynyt siihen, että hoitajia tarvittaisiin lisää n. 4400. Viivästetty voimaantuloaika perustuu juuri tuohon tämän hetken ”hoitajapulaan” ja lisäaikaa tarvittaisiin koulutukseen, henkilöstön hankkimiseen ulkomailta ja muille aloille siirtyneiden hoitajien houkuttelemiseen takaisin alalle.
Lukua 4400 on julkisuudessa toisteltu jatkuvasti ja sen on nähty estävän mitoituksen nopeamman käyttöönoton. Toisaalta työryhmä toteaa itse seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen toteuttaa mitoitus 0,7 nopeamminkin. Yksi tällainen on, että 22 prosenttia yksiköistä ylittää tuon mitoituksen jo vuonna 2018. Toinen seikka on työttöminä työnhakijoina olevien hoitajien suuri määrä: vähintään 11 200 lähihoitajaa ja 2700 sairaanhoitajaa. Yhteensä siis 13 900 hoitajaa, johon nähden 4400 on alle kolmannes.
Keinoja hoitajien houkuttelemiseksi pysymään alalla ja siirtymään takaisin sille voisivat olla esimerkiksi johtamiseen ja työolosuhteisiin liittyvät parannukset ja ennen kaikkea palkkatason korottaminen.
Ikävihreät ehdottaakin henkilöstömitoituksen 0,7 voimaantulolle nopeampaa aikataulua. Keinoja voisivat olla porrastettu voimaantulo – hyppäys 0,5:stä 0,7:ään tarkoittaa joka tapauksessa henkilöstömäärän 40 prosentin lisäystä yhdessä yössä, jos yksikkö päättää käyttää loppuun saakka oikeuden soveltaa mitoitusta 0,5. Mitoitus voisi nousta esimerkiksi 0,6:een vuoden 2021 loppuun mennessä ja sitten 0,7:ään vuoden 2022 loppuun tai ehdotettuun 1.4.2023 mennessä.
Toinen keino nopeuttaa mitoituksen 0,7 käyttöönottoa voisi olla tuon arvon säätäminen tulevaksi voimaan lain tullessa voimaan vuoden 2020 syksystä alkaen ja antamalla joko aluehallintovirastolle tai THL:lle valtuus myöntää perustellusta syystä poikkeuslupa tai jatkoaika niille yksiköille, jotka eivät pysty toteuttamaan mitoitusta heti lain tullessa voimaan. Uskomme tällaisen menettelyn ja poikkeuslupien julkisuuden haastavan ainakin suurimmat hoivaketjut toteuttamaan 0,7 mitoituksen hyvissä ajoin ennen viimeistä määräpäivää.
RAI-mittariston käytön voimaantulon siirtäminen kevääseen 2023 lienee kuitenkin perusteltua, vaikka sen siirto ihan noin kauas tuskin on välttämätöntä.
Lopuksi Ikävihreät yhtyy työryhmän huoleen kotihoidon hoitajamitoituksen riittävyydestä laitoshoidon mitoitusta korotettaessa.
Yrjö Ala-Paavola varapuheenjohtaja
Reino Lampinen sihteeri
Tiedoksi: Vihreä liitto