Seurasimme 26.4.2018 Auni-Marjan ja Heidin kanssa Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaaria, jossa esiteltiin ETK:n tuorein tutkimus 02/2018: ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys eläkeläisten toimeentulolle.”

Tutkimuksessa tarkasteltiin rekisteriaineiston avulla eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä Suomessa vuonna 2015.

Tutkimuksen keskeiset tulokset tiivistettiin näin:

”Lähes 90 prosenttia eläkeläisistä käytti jotain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua vuoden 2015 aikana. Pienituloiset eläkeläiset käyttivät palveluita useammin, mikä selittyy osaksi nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten ja vanhimpien eläkeläisten muita eläkeläisiä yleisemmällä palveluiden käytöllä.

Keskimäärin palveluita käytettiin 6 500 euron arvosta ja niistä maksettiin 830 euroa asiakasmaksuina.

Eri palveluiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittaisessa kohdentumisessa. Myös ryhmien sisällä esiintyy heterogeenisyyttä palveluiden käytön ja kustannusten suhteen.

Joka toisella eläkeläisellä kustannukset olivat alle tuhat euroa vuodessa ja noin viidellä prosentilla yli 50 000 euroa. Kustannukset ovat vahvasti keskittyneet, eli 70 prosenttia kaikista palveluiden kustannuksista aiheutuu palveluita eniten käyttävän kymmenyksen palveluiden käytöstä.

”Katastrofaaliset” maksut (eli kun asiakasmaksut ja lääkkeiden ja matkojen omavastuut ylittävät 40 % henkilön tuloista) ovat suhteellisen harvinaisia, mutta suuret maksut rasittavat etenkin pienituloisia nuoria eläkeläisiä. Asiakasmaksut ovat kuitenkin pienet suhteessa palvelun tuotantokustannukseen. Ilman julkisesti rahoitettuja palveluita kustannukset nousisivat monilla eläkeläisillä suhteettoman suuriksi.

Tuloksista ei voi päätellä, onko kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät tarpeet riittävällä tavalla tyydytetty. Muista tutkimuksista tiedetään, että lääkkeitä ja palveluita jätetään käyttämättä maksujen tai toimeentulo-ongelmien takia.”

Tulokset käyvät hyvin ilmi myös parilta ydinkalvolta:

Suurituloisimmat (kvintiili 5) siis käyttävät vähiten julkisia palveluita. Eniten niitä käyttävät pienituloisimmat (1 ja 2). Keskiarvo oli siis tuo yhteenvedossa mainittu 6500 € vuodessa.

Vanhin ikäryhmä 85-v. + aiheuttaa suurimmat kustannukset, 15000-19000 € vuodessa – tätä lienee pidettävä luonnollisena ilmiönä. Samoin odotuksenmukaista on, että vasta eläkkeelle jääneistä 65-69-vuotiaista aiheutuu pienimmät kustannukset, vain n. 3000 € vuodessa. Yllättävämpää sen sijaan on, että nuoret eläkeläiset, osa pitkäaikaissairaita ja työkyvyttömyyseläkeläisiä, aiheuttavat toiseksi suurimmat kustannukset.