Uusi vuosi on alkanut, ja se tarkoittaa muutoksia eläkkeisiin. Eläkeindeksien muutoksista vuodelle 2016 on päätetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Indeksien muutokset ovat pieniä, koska sekä palkkojen että hintojen muutokset ovat vähäisiä.
Vaikka muutokset ovat pieniä, ne näyttävät olevan tämän ja edellisen hallituksen linjan mukaisia eli kurittavat köyhiä. Edellinen hallitus teki keväällä 2014 vuosille 2015—2018 julkisen talouden suunnitelman. Sen mukaisesti muutettiin työ- ja kansaneläkkeiden pohjana olevien indeksien laskukaavoja. Indeksejä alennettiin kertaluontoisesti 0,4 prosenttia. Muutos jää pysyväksi eli tulevien vuosien indeksejä laskettaessa jatketaan tuolta alennetulta tasolta. Työeläkkeen osalta muutos tuli voimaan 2015 ja kansaneläkkeen osalta 2016.
Sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen muutokset perustuvat kustannustason muutoksiin, kansaneläke kokonaan ja työeläke 80-prosenttisesti. Työeläkkeen laskennassa käytetään kuluttajahintaindeksiä ja kansaneläkkeen elinkustannusindeksiä. Työeläke määräytyy lisäksi 20-prosenttisesti palkkatason muutoksen perusteella.
Kuluttajahintojen ja elinkustannusten käyttö tarkoittaa sitä, että eläkkeitä korotetaan tai alennetaan keskimääräisen kulutuskorin hinnanmuutosten perusteella. Ongelma on tuo keskimääräisyys: eri väestönryhmät kuluttavat eri hyödykkeitä. Vähävaraisten ja usein eläkeläisten kulutus painottuu välttämättömyyksiin: ruoka, lääkkeet, vuokra, vaatteet, liikkuminen yms. Vauraammilla kulutus kohdistuu välttämättömien lisäksi sellaiseen, mikä ei ole aivan välttämätöntä. Niinpä viime vuosina indeksien nousua on hillinnyt mm. elektroniikan ja polttoaineiden hintojen jatkuva lasku, samoin isojen kestokulutushyödykkeiden, autojen, kodinkoneiden yms. edullisuus. Myös ulkomaanmatkojen edullisuus painottaa indeksejä poispäin köyhien kulutustottumuksista.
Mitä tämä kaikki nyt sitten tarkoittaa 2016?
Työeläkkeeseen vaikuttava kuluttajahintaindeksi aleni vuoteen 2015 verrattuna 0,3 %. Kun palkat puolestaan nousivat 0,7 %, sosiaali- ja terveysministeriö piti työeläkeindeksin samana kuin 2015. Työeläkkeet eivät siis nouse eivätkä laske alkaneena vuonna.
Kela on vahvistanut alkaneen vuoden kansaneläkeindeksin pisteluvun. Pisteluku tälle vuodelle on 0,4 prosenttia alempi kuin viime vuonna, kuten alussa todettiin. Kansaneläkkeet siis laskevat 0,4 prosenttia. Ja kansaneläkettähän nauttivat nimenomaan köyhimmät.
Olen tutkaillut aiemmissa blogeissa mm. taitetun indeksin vaikutusta. Kokonaiskuvan saamiseksi muutoksista etsin Tilastokeskuksen sivuilta tiedot kuluttajahintojen, palkkojen ja eläkeindeksien kehityksestä vuoden 2004 jälkeen. Tein indekseistä taulukon ja siitä diagrammin. Tulos näyttää siltä, että vuosittaiset erot hintojen ja eläkkeiden kehityksessä ovat vähäisiä. Palkat ovat nousseet tasaisimmin ja selvästi eläkkeitä enemmän. Työeläkkeetkin ovat nousseet hieman kuluttajahintoja enemmän, mutta kansaneläkkeiden ostovoima on alentunut. 12 vuodessa työeläkkeet ovat nousseet 24 prosenttia, kansaneläkkeet 20 prosenttia ja hinnat 22 prosenttia. Palkat ovat karanneet 37 prosentin kasvullaan.
Kunkin eläkeläisen kannalta tätä teoriaa mielenkiintoisempaa on, kuinka paljon eläkettä tulee kuukausittain käteen. Siihen tämä tarkastelu ei anna vastausta, koska lopputulos riippuu verotuksesta. Verolaithan muuttuvat melkein vuosittain, mutta muutos on yleensä vääränsuuntainen eli nimenomaan eläkkeiden verotus kiristyy. Sen johdosta tuntuu, että eläke alenee silloinkin, kun sen bruttoarvo itse asiassa hieman nousee.