Osallistuimme Auni-Marjan ja Heidin kanssa Vanhustyön keskusliiton liittokokoustapahtuman Tulevaisuusseminaariin 22.8. Olipa tosi mielenkiintoinen tilaisuus, jopa niin, että harmittelin ikääni: kaikkea luvattua/uhattua en ehdi nähdä vaikka toivon mukaan suuren osan kuitenkin.
Parhaan alustuksen ”Kun mikään ei ole varmaa kaikki on mahdollista” piti nuori kyky Perttu Pölönen (keksijä, futuristi, säveltäjä ja start-up-yrittäjä). Hyvin synkronissa hänen kanssaan puhui tulevaisuustutkija Ilkka Halava otsikolla ”Uuden kultakauden ainekset”.
Kummankin avainsana oli DISRUPTIO. Sille ei ole oikein hyvää suomennosta (häiriö, särö, vakiintuneiden toimintamallien murtuminen …), mutta positiivisesta näkökulmasta se näyttää tarkoittavan vanhentuneen toimintamallin korvautumista (ylivoimaisella) uudella tavalla. Ei siis paranneta vanhaa vaan tehdään kokonaan uudella tavalla.
Henry Fordiin on liitetty esimerkki: kun piti nopeuttaa matkantekoa, hän ei panostanut nopeampiin hevosiin vaan keksi auton. Sen jälkeen otettiin vuorollaan käyttöön rautatie, ilmailu, avaruusmatkailu jne. jotka kukin vuorollaan korvasivat osan edellisestä liikennemuodosta.
Vielä parempi Pölösen esimerkki disruptiosta oli 1500-luvun merkittävin business: mausteiden laivaus Kaukoidästä ja niiden kauppa. Business perustui uskoon siitä, että mausteet auttavat ruokaa säilymään. Ainakin pilaantunut ruoka maistui paremmalta, kun se maustettiin. Koko maustetoimiala romahti, kun parempaan tulokseen päästiin jäähdyttämällä eli kuljettamalla jäätä pohjoisesta etelään. Sekin korvautui, kun keksittiin kone tekemään jäätä siellä, missä kylmyyttä tarvitaan. Sitten se toimiala romahti, kun voitiin ostaa jääpaloja kaupasta. Ja sitten sekin romahti, kun keksittiin jääkaappi ja pakastin. Seuraavaksi odotetaan dronien tuovan kylmät elintarvikkeet suoraan kotiin, ja sen jälkeen ruoka tulostetaan kotona 3d-tulostimella.
Muistattehan ”Tunnin kuva” liikkeet? Ja tuore tieto tänään oli, että videovuokraamo Makuuni meni konkurssiin. Ei taida kukaan meistä eikä ainakaan nuoriso malttaa odottaa kuvan saamista tunnin, mikä taas oli aikanaan vallankumous verrattuna päivien mittaiseen odotteluun. Ja elokuvat katsotaan netistä.
Disruptiolle on ominaista uuden toimintatavan eksponentiaalinen leviäminen, joka vain kiihtyy, usein sarjan 1, 2, 4, 8, 16, 32… mukaisesti. Suurin osa nykyisistä laitteistamme, joita luulemme käyttäneemme ”aina”, on keksitty ihan ”äskettäin”. Oheinen kuva kertoo asian:
Maailmassa talletetun tiedon määrää kuvaavat seuraavat luvut:
ja internetin käyttäjien määrä:
Myös Halava näki monen asian parantuneen. Mm. ympäristöhaitat ovat dramaattisesti pudonneet suhteessa väkilukuun ja vaurauteen (vaikka ovat absoluuttisesti kasvaneet): aikavälillä 1993-2007 maailman väkiluku kasvoi 23 %, vauraus 153 % ja ympäristöjalanjälki vain 9 %. Paljon puhuttu decoupling on siis jo onnistunut.
Hänen mielestään disruptiota ei pidä pelätä: jokaista häviävää työpaikkaa kohti tulee 1,2 uutta. Ja niitä tulee arvattaville alueille: hoivaan, koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan …
Elinikä ja ennen kaikkea terveiden ikävuosien määrä kasvaa. Määritelmät pitää uudistaa: nuori aikuinen 25-50 vuotta, aikuinen 50-80 vuotta ja seniori 80-130 vuotta.
Ammattiyhdistys ei enää vaadi työajan lyhentämistä nykyisestä 35-37 tunnista viikossa, vaan se näyttää ”lopulliselta” tavoitteelta. Työn sisältö kuitenkin muuttuu. Etelän hotellisiivojalla on aikaa taitella pyyhkeestä sängylle joutsen! Olemme menossa kohti artistiyhteiskuntaa.
Meille esiteltiin myös hoivarobotti Pepperin ominaisuuksia ja saimme luettelon asioista, joihin kone ei (ehkä) tulevaisuudessakaan pysty: tarina, intuitio, erehtyminen, arvot, mielikuvitus, luovuus, satunnaisuus, synteesi, tunne, huumori, empatia, usko …