Seurasin 24.2.2014 Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämää seminaaria ”Haitalliset tuet kehityksen esteinä”. Avauspuheenvuoron piti ympäristöministeri Ville Niinistö. Asiantuntijapuheenvuorot käyttivät Sirini Withana IEEP:stä (Institute for European Environmental Policy) ja Titta Lassila Luonnonsuojeluliitosta. Lopuksi järjestettiin MEP-ehdokkaiden paneeli ”Suomen ja EU:n haitalliset tuet & askeleet kohti parempaa tukipolitiikkaa”. Siihen osallistuivat Maria Lohela (PS), Johannes Koskinen (SD), Annika Lapintie (Vas), Antti Kaikkonen (Kesk), Jouko Jääskeläinen (KD) ja Satu Haapanen (Vihreät).
Niinistö antoi perusteellisen katsauksen sekä globaaleihin, EU-tason että kansallisiin ympäristön kannalta haitallisiin tukiin. VM:n, YM:n ja TEM:n selvitysten mukaan energia-, maatalous-, teollisuus- ja liikennetukiin ja verohelpotuksiin suunnataan julkisia varoja 4,0 – 4,5 mrd euroa eli yli puolet 7-8 mrd euron kestävyysvajeesta. Jokaisella tuella on voimakkaat puolustajaryhmät, jotka saavat merkittävän mediajulkisuuden ja pystyvät siten ohjaamaan yleistä mielipidettä tukien pienentämistä ja etenkin poistamista vastaan. Hän korosti myös, että kehitysmaissa on todettu köyhimpien hyötyvän vain muutaman prosentin verran esim. köyhien tukemisella perustelluista polttoaineiden vero- ja hintatuista lopun hyödyn mennessä tuottajille ja varakkaimmille.
Sirina Withana esitteli instituuttinsa tutkimuksen Obstacles to phasing out environmentally harmful subsidies and how they can be overcome
http://www.ieep.eu/assets/1286/Reforming_EHS_-_Sirini_Withana_-_29_October_2013.pdf
Tutkimus kattoi globaalin, EU-laajuisen ja kansallisen näkökulman ja case-selvityksiä onnistuneista kokemuksista tukien vähentämistä tai poistamista koskeneista päätöksistä tai kokeiluista yksittäisissä valtioissa. Tutkimuksessa oli esitetty myös tiekartta tukien poistamiseksi asteittain viimeistään 2020-luvulla.
Titta Lassila esitteli Luonnonsuojeluliiton tutkimuksen ”Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä – tukipolitiikan hinta meillä ja maailmalla”, ks. www.haitallisettuet.fi
Tukimuotoja, joihin tutkimuksen toimenpidesuositukset kohdistuvat, ovat:
- energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, 685 milj. €
- työmatka-autoilun tukiin, jotka kannustavat yksityisautoiluun, lähes miljardi euroa
- liikenteen polttoaineiden verotuet, yli miljardi euroa
- turpeen alempi verokanta, 88 milj. €
- maatalouden energiaveron palautus, 50 milj. €
- yritystuet, vähintään 180 milj. €
- metsätalouden haitallisten tukien talousvaikutukset, alle 80 milj. €
(Kaikki rahamäärät ovat vuoden 2014 budjetista.)
Paneelikeskustelun yleispuheenvuoroissa Kaikkonen totesi, ettei kaikkia suosituksia voida purematta niellä. Jääskeläinen korosti, ettei Suomi voi eikä ole syytä olla luokan paras oppilas. Haapanen olisi valmis lähtemään liikkeelle liikenteen tuista, kuitenkin siten, että syrjäseutujen tilanne otettaisiin huomioon.
Puheenjohtajan kysyttyä, mihin tukeen ensisijaisesti ei saa koskea, saatiin vastauksia seuraavasti:
- Haapanen: maataloustuet ovat tärkeitä ruoan tuotannon omavaraisuuden turvaamiseksi
- Jääskeläinen: työkoneiden polttoainetuen alempi verokanta
- Kaikkonen: maataloustuet ja työhön liittyvien matkojen ylikompensoiva korvaus
- Lapintie: kalastuksen ja maatalouden tuet
- Koskinen: työmatkakulut ja ilmailupolttoaineen verottomuus
- Lohela: työmatkakulut
Metsäteollisuuden edustaja teki yleisökysymyksen: ”vastatkaa kyllä/ei metsäteollisuuden energia- ja muiden tukien poiston osalta, ottaen huomioon lopunkin teollisuuden siirtymisen pienemmän kustannustaakan maihin”. Paneelin osanottajat paheksuivat kysymyksenasettelua liian yksioikoiseksi, mutta samalla tuli esille Niinistön alussa toteama: joka tuella on voimakas puolustajatahonsa.
Toiseen yleisökysymykseen: ”jos fossiilisten tuki poistetaan, ovatko puolueet valmiita lisäämään ydinvoimaa ja valjastamaan koskia?” ei saatu myöskään selkeää kantaa juuri keltään.
Lopuksi kysyttiin panelisteilta, mihin he uskovat vaikuttavansa EU:ssa. Vastaukset hajautuivat – osa katsoi, ettei yksittäinen meppi voi paljoa vaikuttaa, kun taas osa katsoi, että esim. tärkeän asian raportöörinä vaikutusvalta on merkittävä.
Reino Lampinen