Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 15.10.2018
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat
Strategian laadinta aloitettiin reilu vuosi sitten ja valmisteluprosessin aikana siitä on käyty monia keskusteluja, joten tässä vaiheessa tuskin on enää aihetta tehdä siihen muutoksia. Tarkoitus onkin päivittää strategiaa tarpeen mukaan koko strategiakauden ajan. Strategiassa on monia tärkeitä asioita, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteisöllisyys, ympäristöystävällisyys ja joustavat liikenneratkaisut.
Vihreän valtuustoryhmän mielestä yksi tärkeimmistä tavoitteistamme strategiassa on kirjattu ympäristölautakunnan tavoitteisiin, eli ”Laaditaan suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ja päätetään hiilineutraaliustavoitteista.”
Vihreät on jo pitkään toiminut ympäristön puolesta ja vaatinut ilmastotoimia, koska ilmaston lämpeneminen on ollut kauan tiedossa.
Jo vuonna 1979 järjestetyssä ensimmäisessä maailman ilmastokonferenssissa todettiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousseen. Syynä pidettiin fossiilisia energialähteitä ja metsien hävittämistä. Konferenssi totesi, että päästöjen lisäys saattaa lämmittää ilmastoa.
Tämän huolen seurauksena perustettiin kansainvälisiä tutkimusohjelmia, joissa havaittiin mm., että ihmiskunta tuotti ilmakehään hiilidioksidin lisäksi myös monia muita kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja kuten metaania. Vuonna 1987 tutkijat ehdottivat kansainvälisen sopimuksen solmimista päästöjen vähenemiseksi.
Seuraavana vuonna YK perusti poliittisen päätöksenteon tueksi ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koostuvan elimen, hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change).
Viikko sitten saimme varsin dramaattisen raportin IPCC:ltä.
Ilmaston lämpeneminen edellyttää poikkeuksellisen rajuja ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi, jos haluamme pelastaa maapallon täydelliseltä katastrofilta.
Lämpeneminen tulee saada pysäytetyksi 1,5 asteeseen ja aikaa tähän on 12 vuotta. Jos siis lämpenemisen annetaan jatkua nykyvauhtia tai jopa kiihtyä, ylitetään kahden asteen raja vuonna 2030. Siitä on seurauksena valtavia katastrofeja sekä luonnolle että ihmisen toiminnalle. Esimerkiksi ilmastopakolaisuus on vääjäämätön seuraus ilmaston lämpenemisestä, kun merivesi nousee asuinalueille ja kuumuus estää ruoan tuotannon.
Arktisilla alueilla lämpeneminen on keskimääräistä nopeampaa. Olemme saaneetkin nauttia erikoisen lämpimästä kesästä ja syksystä, mutta valitettavasti tämän asian kääntöpuoli todella huolestuttava.
Eräiden tahojen mielestä Raision tai Suomenkaan ei tarvitse tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi mitään, koska olemme maapallon mittakaavassa niin pieni tekijä. Tällainen ajattelu on mielestäni varsin epäeettistä – erityisesti ottaen huomioon maailmanpoliittiset ja historialliset tosiasiat. On häpeällistä vaatia ilmastotoimia ja maailman pelastamista muilta ja jatkaa itse tuhon tiellä.
Tein neljä vuotta sitten valtuustoaloitteen Raision liittymiseksi Hiilineutraalit kunnat-verkostoon, jota ohjaa Suomen ympäristökeskus. Aloite on edelleen valmistelussa huolimatta siitä, että valtuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan aloitteet tulee tuoda valtuustoon vuoden kuluessa niiden esittämisestä. En lähde arvailemaan syitä siihen, miksi valtuuston määrittelemiä ohjeita ei pystytä noudattamaan, mutta ehkäpä tätä olisi syytä miettiä viranhaltijoiden ja poliittisen johdon kesken.
SITRAn äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä. Valitettavasti Raisio on tässä, vuoden 2015 aineistoon perustuvassa selvityksessä kolmanneksi suurin päästöjen tuottaja – silloinkin, kun liikenteen ja maanviljelyn päästöt on jätetty vertailusta pois. Suurimpia eroja kuntien välille aiheuttavat paikallisliikenne ja kaukolämmössä käytetty polttoaine. Luultavasti kaukolämmön suhteen tilanne on Raisiossa menossa parempaan suuntaan, kun Naantalin monipolttoainevoimalaitos on vähentänyt hiilen polttoa. Liikennepäästöjen kannalta raitiotie olisi positiivinen ratkaisu.
SITRAn mukaan kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä kunnan liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen mukaan näitä voisi hyödyntää selvästi nykyistä tehokkaammin. Näihin meidän tulee Raisiossakin siis tarttua!
Käsittelyssä olevan strategian hyväksymisen myötä Raisiokin on siirtymässä vastuullisen ilmastopolitiikan kuntien joukkoon, kun päätämme, että Raisioon laaditaan hiilineutraaliustavoitteet. Siinä yhteydessä on järkevää harkita, saisimmeko hyötyä HINKU-verkostosta vai pärjäämmekö omillamme ilman verkoston tukea.
Joka tapauksessa ilmastotyö nyt alkaa meilläkin ja jatkossa hiilineutraaliustavoite tuleekin kirjata strategiaan koko kaupungin tavoitteeksi, jonka saavuttamiseksi tulee tehdä työtä jokaisella hallinnonalalla.
Lopuksi muistutan vielä siitä, että hiilineutraaliuden tavoittelu ei kuitenkaan ole ainoa maapallomme ja ympäristömme pelastamiseksi tarpeellinen tehtävä. Meillä on monia muita ympäristöongelmia, kuten mikromuovit, ympäristömyrkyt ja muut saasteet.
Ihmiset ovat yhä enemmän tietoisia elinympäristömme uhkatekijöistä. Asuinkunnan valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten kunnan imago. Raisiolla on mahdollisuus strategian jatkotarkastelun yhteydessä luoda imagoa ympäristöystävällisenä asuinpaikkana, joka myös kannustaa asukkaita ja yrityksiä ekologisiin ratkaisuihin.
Saila Rintee,
Raision Vihreä valtuustoryhmä