Raision nettisivuilla kerrotaan: ”Raisio on vehreä ja luontoa arvostava kaupunki, jossa
luonnontilaiset ja rakennetut viheralueet täydentävät toisiaan.” Kaupungin strategiassa
todetaan, että ympäristöystävällisyys on yksi Raision tunnusmerkeistä. Myös uusi brändi ja
nettisivujen ilme antavat kuvan luonnonläheisestä pikkukaupungista. Raisiossa onkin
upeita luontoalueita ja kauniita puistoja. Mutta onko luonnon arvostaminen Raisiossa vain
tyhjää puhetta vailla totuuspohjaa? Haluavatko päättäjämme todella säilyttää luontoa myös
tuleville raisiolaisille? Vai ovatko viheralueet vain rakentamisen reservialueita?
Useat raisiolaiset ja turkulaiset yhdistykset ovat jättäneet kotikaupungeilleen
kuntalaisaloitteen, jossa esitetään Mälikkälä-Kuninkojan luonnonsuojelualueen
perustamista. Turun päättäjät ovat ottaneet aloitteeseen myönteisen kannan, mutta
Raisiossa on päätetty, että luonnonsuojelualuetta ei perusteta. Todella ikävää on se, että
asiaa ei tuotu valtuuston käsittelyyn, vaan päätös tehtiin teknisessä lautakunnassa.
Kuntalain mukaan kuntalaisaloite tulee käsitellä valtuustossa, jos sen poliittinen tai muu
merkitys tätä edellyttää.
Teknisessä lautakunnassa Niko Toivonen (Vihr) esitti aloitteen viemistä valtuustoon, mutta
esitys hävisi äänestyksessä. Itse esitin kaupunginhallituksessa, että aloite otettaisiin
käsiteltäväksi hallitukseen, josta se voitaisiin lähettää valtuustoon. Äänestyksessä vain
Hannele Lehto-Laurila (SD) ja Juha Jormanainen (Vas) äänestivät esitykseni puolesta.
Kaikkien muiden mielestä kuntalaisaloitteen merkitys ei edellyttänyt valtuustokäsittelyä,
vaikka aloitteen on allekirjoittanut neljä aktiivista raisiolaista yhdistystä: Raisio-Seura,
Raision Omakotiyhdistys, Raision Rinkka ja Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys.
Mielestäni aloite on merkittävä jo siksi, että siihen liittyvän adressin on allekirjoittanut lähes
3000 henkilöä, joista raisiolaisia noin 400.
Valmisteilla olevassa Kuloistenniityn asemakaavassa suunnitellaan läpikulkutietä
ehdotetun luonnonsuojelualueen halki. Tien rakentamiselle ei ole esitetty mitään
todelliseen tarpeeseen perustuvia syitä. Sitä ei myöskään ole maakuntakaavassa eikä
yleiskaavassa, jonka pohjalta asemakaavat tulisi tehdä. Tien vaikutus luontoon olisi
tuhoisa kaikissa esitetyissä linjausvaihtoehdoissa. Siksi esitinkin Raision
kaavoitusohjelmaan sellaista muutosta, että tielinjaus poistetaan kaavasta. Tätä kannatti
hallituksessa ainoastaan Hannele Lehto-Laurila. Kaavan valmistelu siis valitettavasti
etenee suunnitelman mukaan siten, että tie halkoo upean luontoalueen ja kulkee
ulkoilureitin ylitse vähintään kahdessa kohtaa. Lisäksi reitin sisäpuolelle suunnitellaan
asuinaluetta, jota myös esitin poistettavaksi.
Kaava tullaan vielä käsittelemään teknisessä lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja
valtuustossa. Kaavojen valmistelussa tulee kuulla kuntalaisia. Jokaisella raisiolaisella on
oikeus esittää mielipiteensä asemakaavasta. Vahva mielipide luonnon puolesta ja
tieyhteyttä vastaan on jo annettu kuntalaisaloitteen myötä. Toivon todella, että Raision
päättäjät miettisivät, miten voisimme parhaiten kehittää Raisiota houkuttelevaksi,
viihtyisäksi, luonnonläheiseksi ja asukkaitaan arvostavaksi kotipaikaksi. Onko tien
rakentaminen ikimetsän halki luontoa arvostavan kaupungin toimintaa?
Saila Rintee (Raision kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, VIHR)
Rannikkoseutu 19.3.