Kannatan kahden Korhosen (HS 13.10 ja 24.10) ajatuksia joissa pohdittiin yhteisöllisyyden vahvistamista ja seniori-ikäisten taitojen
hyödyntämistä.
Me olemme Vihdin ekokylän suunnittelussa pitäneet
tärkeänä juuri samoja ajatuksia ja nyt niitä lähdemme toteuttamaan. Lisämausteena suunnitelmissa on päivähoidon ja seniorielämisen
aktiivinen yhteensovittaminen. Amerikkalainen vieras kertoi taannoin Hesarissa toiminnasta heilläpäin. Siellä oli jo vuosia harjoitettu
tiivistä yhteistoimintaa lastenhoidon ja vanhenevan väen asumispalveluissa.
Suomessa näitä ideoita on jossakin sovellettu mutta vaatimattomasti. Resursseja kuitenkin olisi, mutta asettaako jokin laki tai asetus hankaluuksia toimien yhteensovitukselle?
Nykyaikana on usein tilanne sellainen, että mummot ja papat asuvat eri paikassa kuin jälkikasvunsa. Monella yksinhuoltajalle olisi tarvetta vapaahetkiin lastenhoidosta, mutta suvun tuki puuttuu. Tällaisiin tarpeisiin seniorikansalainen soveltuu hyvin, kunhan vain tarjotaan puitteet joissa toimia. Päivähoidon, iltapäiväkerhojen ja muun kerhotoiminnan ohjaamiseen ja avustaviin töihin voisimme valjastaa osaavia eläkeläisiä.
Pirteitä eläkeläisiä voisi ja pitäisi käyttää
hyödyksi yhteisöissä, sillä se antaisi tekijälleen tyydytystä ja avun saajalle turvaa ja helpotusta arkeen. Parhaiten se onnistuu silloin, kun toimitaan samassa kylässä, yhteisössä jossa tunnetaan naapurit ja eletään yhdessä muutoinkin.
Nippe Nikander