Matalaenergia- ja passiivitalot
Katselin netistä VTT:n määritelmiä talojen energiatehokkuudesta ja rakentamisen ohjeista. Linnanniitun ekokylän suunnitelmia tehdään koko ajan ja tietoa karttuu. Olemme konsultin avustuksella ottaneet selvää vaihtoehdoista, istuneet Tekesin ”kestävä yhdyskunta” seminaarissa ja jutelleet lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa.
Alun perin v. 2000 paikkeilla kun ekokylän hanketta viriteltiin, ei julkisuudessa vielä näkynyt näitä otsikon käsitteitä. VTT:llä oli toki menossa tutkimusta mutta tänne asti ei olleet lastut lennelleet. Silloin ajatus oli vain että päästöjä pitää vähentää ja siksi eristystä taloissa parantaa. Ja tietysti koko ajan oli mukana ajatus uusiutuvien käytöstä lämmitykseen.
Nyt ihan viime kuukausina on ajatusmalli ja tavoitteet menneet uusiksi. Helsingin kaupunki teki päätöksen, että tontteja myydään vain hankkeisiin joissa tehdään matalaenergiataloja. Muutama sellainen kerrostalohanke on juuri menossa, mm. Espoon suurpellossa. Ne ovat vielä koehankkeita. Mutta on selvää että EU:n uusien direktiivien myötä Suomessakin rakentamisen energiatehokkuus kasvaa olennaisesti. Siis mataelenergiataloista on tulossa vakioratkaisu lähivuosina.
Kysyinkin itseltäni, voiko malliksi ja esimerkiksi suunniteltu ekokylä tyytyä tähän tasoon. Sain vastaukseksi ettei se riitä, parempaa pitää tavoitella. Seuraava laatutaso on passiivitalo, joka kuluttaa todella vähän ja sen käyttämä lämpö syntyy valaistuksen ja koneiden hukkalämmöstä sekä asukkaista. Poistoilmasta otetaan koneellisesti talteen suurin osa ulos tuuletettavan ilman lämmöstä. Vielä tehokkaampi talo on ns. 0-energiatalo, joka tuottaa eri menetelmillä yhtä paljon energiaa kuin sitä kuluttaa. Lämpimillä säillä noin 8-9 kk:n ajan syntyy ylimääräistä sähköenergiaa joka syötetään yleiseen verkkoon. Noin 3 kk:n ajan tarvitaan ostaa vähän sähköä verkosta. Nollatalo ei taida onnistua Lapissa, mutta tiheästi asutussa eteläisessä Suomessa kyllä. Teknisiä yksityiskohtia löytyy netistä.