Kimpparakentaminen tuo etuja.
Viime vuosikymmeninä asuntojen rakentaminen on ollut suurelta osiltaan ammattimaisten rakennuttajien eli grynderien käsissä. Poikkeuksina on tietysti hartiapankin varassa omakotitalojaan rakentaneet. Välimuodot ovat olleet vähissä.
Vanhastaan ennen sotia ja siis ennen grynderien ilmestymistä, tapahtui suurienkin kerrostalojen rakennuttaminen kimpoissa. Kaupungeissa tunnetaan vieläkin ”rautatieläisten” tai ”upseerien” taloja. Tyypillistä olikin, että ammatin vuoksi toisiaan tuntevat ihmiset ryhtyivät kimpassa kohentamaan asumisolojaan. Porukka perusti asunto-osakeyhtiön, haki lainaa, hankki arkkitehdin, haki luvat ja ryhtyi hankkeeseen. Silti näillä isoilla talotyömailla tarvittiin ammattilainen johtamaan töitä.
Nykyaikaan sama malli sopii oikein hyvin. Kimppa tuo lukuisia etuja. Talojen ja ulkotilojen sekä pihojen yhteen sopivuus voidaan ratkaista tyylikkäästi.
Eräs kiusallinen piirre nykyisiä omakotialueita katsellessa korostuu ja se on juuri yhteensopivuuden puute. Usein tontinostaja valitsee talonsa valmiista talotehtaan mallistosta, lätkäisee sen keskelle tonttia, kylvää nurmikon ja on aluksi tyytyväinen. Pian kuitenkin asukas huomaa, että naapurin jokin toiminto ei oikein sovi omiin tarpeisiin. Milloin on roskis omaa näköalaa pilaamassa tai oma tomutusteline naapurin kiusana. Muksujen leikeille ei ole tilaa ja auringonotto on kiusallista.
Yhteinen suunnittelu sijoittaa talot toisiinsa ja maisemaan. Jokaiselle saadaa oma rauha ja syntyy kaunis kokonaisuus.
Useimmin suunnittelija on arkkitehti, mutta kokenut muukin ammattilainen voisi johtaa hankkeen suunnittelua. Pääasia on, että joku syventyy asioihin ja haistaa ongelmakohdat. Kaikille ei rakennuspiirustusten lukeminen ole helppoa. Eikä talotehtaan neuvojan kiinnostus riitä naapureiden huomioimiseen, kun kauppa käy muutenkin.
Kimpassa voidaan hankkia lämmitysenergia edullisimmin. Uusiutuvia energialähteitä on useita vaihtoehtoja, mutta edullisimmin ne voi toteuttaa naapureiden kanssa yhdessä. Maa-, aurinkolämpö ja puupellettilaitos tulevat edullisemmaksi suurempina yksiköinä. Siksi fiksuimmat kunnat hoitavat tämän asukkaiden puolesta. Kaikissa kunnissa ei riitä poliittista tahtoa ja osaaamistakaan asian hoitamiseen. Siksi tulevian asukkaiden on homma hoidettava, omaksi edukseen.
Muita etuja ja säästökohteita tulee heti suunnittelijoiden palkkaamisessa. Kun pulaa on osaavista ihmisistä, on luonnollista että suunnittelija ottaa mieluummin tehdäkseen isomman urakan jossa voi yhdistää monta työmaata ja vähentää palavereja. Kaikissa tarkastusvaiheissa pätee sama juttu. Pelkästään matkakuluista syntyy säästöä ja vähemmän päästöjä.
Materiaalihankinnat ovat suuri työ ja melkein samoilla vaivoilla hankkii tavaraa moneen kuin yhteen taloon. Tämä pätee erityisesti silloin, kun rakennusmateriaalista on pulaa ja toimitusjat pitenevät. Kaivurin tai nosturin saa edullisemmin kun samalla keikalla hoituu useampi asiakas.
Todellisia säästöjä etsivä rakentaakin yhteisiä tiloja naapureiden kanssa. Yhtiömuodossa se on helpompaa. Yhteinen sauna ja pesutupa sekä pyykinhuoltotilat säästävät paljon rahaa ja toisaalta antavat paremmat mahdollisuudet ja tehoa toimintaan. Kunnon sauna voi lämmitä useamman kerran viikossa, mutta silti siitä on vähemmän vaivaa kuin omasta. Kosteiden tilojen rakentaminen on kallista. Sama pätee harrastustilojen kohdalla. 4-6 perheen on mahdollista jo harkita musiikkikämpän rakentamista nuorille tai vastaavasti höyläpenkin ja kangaspuiden paikka voisi löytyä yhteistilasta.