Vihreä liike syntyi nykymuodossaan vahvasti ympäristönsuojelupainotteisena, Rachel Carson julkaisi kirjan Äänetön kevät vuonna 1962. Siinä hän toi esille mm. DDT:n ja Bladanin, yleisesti käytettyjen ”kasvinsuojelu”aineiden, myrkytysvaikutukset eläimille ja myös ihmisille. Kirjasta nousseen kohun myötä molemmat myrkyt kiellettiin. Ihmiset ympäri maailmaa havahtuivat huomaamaan, kuinka pahasti ympäristöä tuhotaan kehityksen ja edistyksen nimissä.
Suomessa vihreä liike sai alkunsa Koijärveltä, Forssan läheltä, vuonna 1979 kun paikalliset maanviljelijät laittomasti kesken oikeuskäsittelyn alkoivat ojittaa suota rakensivat ympäristöaktivistit alueelle padon ja kahlitsivat itsensä kaivinkoneisiin ja täten estivät suon kuivauksen. 112 aktiivia haastettiin käräjille ja tuomittiin. Juttu meni hovioikeuteen, koska yksi lautamiehistä Tammelassa oli asianomistajana ollut maanviljelijä. Monet Koijärvi-liikkeen johtohahmot kuten Ville Komsi ja Osmo Soininvaara olivat myöhemmin mukana perustamassa Suomen Vihreää liittoa, joka rekisteröityi puolueeksi vuonna 1988.
Vihtiin vihreä liike tuli vasta toukokuussa 1992 kun kirkonkylällä pidettiin perustava kokous. Myös silloin yhdistyksen kantavia ajatuksia oli luonnonsuojelu, mutta 2000-luvulle tultua on vihreä liike tai paremminkin sen arvopohja laajentunut luonnonsuojelusta kohti inhimillisyyttä ajavaa yleispolitiikkaa. ”Vihreät on olemassa turvatakseen ympäristön, ihmisten ja politiikan tulevaisuuden.”
Niin Vihdissä kuin Suomessa Vihreät ajaa tasa-arvoa. Ihmisoikeudet kuuluvat itsestään selvinä kaikille. Luontoa ja ilmastoa on suojeltava, jotta jätämme paremman ympäristön tuleville polville. Kaikille lapsille tulee taata hyvä koulutus, köyhyyden aiheuttama epäsuhta tulee poistaa.
Koronan aiheuttama epävarmuus ja muutos tavoissa toimia niin yksityiselämässä kuin yritysmaailmassa on aiheuttamassa muutosta. Meidän mielestämme muutoksen tulee olla reilu.
Reilussa muutoksessa vähennetään samaan aikaan päästöjä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Se tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan tai ihmisille, joilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta valita kestävämpää vaihtoehtoa. Reilu muutos on järkevä, suunnitelmallinen ja oikeudenmukainen tapa vastata ilmasto- ja ympäristökriisiin.
Näitä periaatteita ja ideoita, ideologioita toteutamme mahdollisuuksien mukaan Vihdissä toimien sekä kunnallispolitiikassa että yksityiselämässämme yhteisen hyvän ja yhteisen edun periaatteiden mukaan.
Tule sinäkin mukaan toimintaamme!
Jari Lydén