Loppuvuosi on päättäjille vuoden kiireisintä aikaa. Talousarviot pitää perata, käsitellä ja hyväksyä. Tänä syksynä budjettien lisäksi työllistävät myös kuntastrategiat. Osassa kunnista, kuten meillä Vihdissä, ei selvitä näinkään vähällä, päätöksentekoon kun vihdoin tulee myös Länsirata.
Keskustelua radasta vuosien mittaan on käyty paljon. Rataa petaavia ja siihen epäsuorasti tai suorasti liittyviä päätöksiä on tehty aivan kuten erilaisia suunnitelmiakin. Valmistauduttu ollaan jo kymmeniä vuosia hieman eri nimillä. Koko sen ajan se on kaikkien suurten kasvuinvestointien tapaan virittänyt paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin.
On päivänselvää, että pääkaupunkiseudulta käsin hanketta on helppo vastustaa. Niin ei onneksi Espoon kaupunginhallituksessa ainakaan käynyt. Olemmekin peräänkuuluttaneet koko alueen huomiointia ja toivoneet, ettei pääkaupunkiseutuun kuulumaton osa läntistä Uuttamaata jäisi täysin oman onnensa nojaan. Nykypäivän kuntapolitiikkaa ei tehdä ainoastaan kunnan rajojen sisäpuolella. Kuulumme erilaisiin kuntaverkostoihin maakunnasta puhumattakaan. Näiden alueiden veto-, pito- ja elinvoima kuuluu meille kaikille niissä päättäville ja asuville.
Hankkeen hintalappu ymmärrettävästi mietityttää. Kyse on suoraan noin neljästäkymmenestä miljoonasta eurosta, jonka lisäksi tietenkin esimerkiksi asemanseudun kaavoitus nielaisee osansa. Kasvulla on hintansa, eikä tämä kasvuninvestointi ole summaltaan välttämättömiä investointeja kovinkaan paljoa suurempi. Oletettavaa on, että kasvuinvestointi maksaa itseään pitkälle takaisin ja myös pitkään palvelee.
Olisi syytä pohtia pikemminkin sitä, miltä näyttää Vihti muutaman kymmenen vuoden kuluttua, mikäli Länsirata ei jostain syystä toteutuisikaan. Mistä tulisi kaipaamamme kasvu? Sitä nimittäin tarvitsemme, mikäli aiomme säilyttää elinvoimamme, joka taas takaa olemassaolomme. Kadotessaan elinvoiman mukana karkaavat niin peruspalvelut kuin valtion, hyvinvointialueen tai yksityisen sektorin investoinnitkin.
Länsirataa tuskin kannattaa Graalin maljaan verrata, mutta verraton mahdollisuus se meille on. Vailla rataa vaarana on jäädä pussinperäksi, jollaisena tulevaisuus ei valoisalta näytä. Pelko koskettaa meidän lisäksemme myös esimerkiksi Turkua, jolle ratahanke on erittäin tärkeä.
Länsirata ei ole ainoastaan Nummela-kysymys, vaikka Nummelan elinvoimaan satsaamistakaan ei pidä pyydellä anteeksi. Suurimpana ja hallinnollisena taajamana kun se toimii veturina kasvulle, josta hyötyy jokainen postinumeroalue. Henkilöliikenteen myötä yhä useamman etelään kaipaavan on helpompi sanoa koko Vihdille kyllä myös pysyvämmin, mikä hyödyttää toteutuessaan koko läntistä Suomea.
Tärkeätä on, että ympäristölle koituvia haittoja kompensoidaan. Ei voida kuitenkaan väittää, että niin sanottua luontovelkaa ei ilman rataa syntyisi. Tällaisessa tilanteessa tieliikenne vaatisi yhä mittavampia panostuksia. Pitkäikäisenä hankkeena myös ilmasto- ja ympäristöhyödyt kertyvät pitkältä ajalta. Hankkeessa epäsuotuisat vaikutukset selvitetään, huomioidaan ja pyritään minimoimaan.
Yhtä kaikki kyse on myös joukkoliikenteestä. On täysi syy uskoa siihen, että toteutuessaan juna lisää myös Vihdin sisäistä liikennettä. Lisäksi se kytkee Vihdin elinvoimaiseen metropolialueeseen sekä tietenkin myös länteen.
Länsirata on hanke, jolle Vihdin on syytä sanoa kyllä. Tähän on valmistauduttu pitkään, päätöksestä on keskusteltu kauan ja niin ikään sen monipuolinen valmistelu on useamman valtuustokauden läpäissyt projekti, jolle päätöksenteko on merkittävä virstanpylväs. Sen aika on koittanut, enää ei voi viivytellä eikä jarruttaa kannata.
Ida Välimaa, valtuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Tommi Muhli, valtuutettu
Erja Väyrynen, valtuutettu