Espoon kouluissa opetetaan maahanmuuttajien lapsille äidinkieltä 37 eri kielellä. Lähes puolet maahanmuuttajista asuu Uudenmaan läänissä. Maahanmuuttajia oli vuodenvaihteessa noin 122000 eli 2,3% kokonaisväestöstä. Maahanmuuttajat työllistyvät parhaiten kaupan aloille ja palveluihin eli siivous- ja ravintolatöihin. Suuri ongelmahan on heikko kotoutumisen aste eli huono kielitaito. Suomea oppisi parhaiten työyhteisössä, mutta töitä on vaikea saada kun ei osaa suomea. Vaikea yhtälö maahanmuuttajalle.
Vanheneva Suomi tulee tarvitsemaan hoivatyöhön ulkomailta muuttavia. Mutta olemme kehnosti varustautuneita siihen. Asenteissa lienee paljon vikaa, mutta kyllä viranomaistoimissakin on suuria puutteitä. Nyt ei ole olemassa minkäänlaista seurantaa maahanmuutajien toiminnasta, koulutuksen toteutumisesta ja kotoutumisen opastuksesta. Nyt joutuvat kuuleman mukaan työvoimaviranomaiset hoitamaan asioita, jotka eivät heille oikein kuuluisi, nimittäin auttamaan maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisessä. Heidän hommansa olisi etsiä muutajille töitä ja ihan muiden pitäisi järjestää kielikoulutus.Maan hallitus on tosin tarttunut toimeen ja meillä on Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri.
Tilastokeskuksen kartoissa Vihti sijaitsee kehittyvällä vyöhykkeellä. Syntyvyys ja kuntaan muutto on reilusti plussalla. Monet uskovat että uudet kauppapalvelut imevät kuntaan uutta nuorta väkeä ja siinä joukossa on myös runsaasti maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien lapset tuovat suuria haasteita kouluillemme ihan lähivuosina.
Tuoreen tutkimuksen on tehnyt Turussa 2008 Siirtolaisuusinstituutti.
Nippe Nikander