Vihreät kaavoitusohjelmasta
On hyvä, että kaavoitusohjelmaa päivitetään vuosittain ja tuodaan valtuustoon käsiteltäväksi. Yleisluontoiseen ohjelmaan ei vihreällä valtuustoryhmällä ole suuremmin huomautettavaa, mutta haluaisimme lisätä kaavoitusohjelman lähtökohtiin ilmastonmuutoksen hallinnan. Lähtökohtana tämä tarkoittaisi mm. sitä, että kaavoitusprosessin kuluessa kunnan tulisi käsitellä rakentamiseen liittyvät ratkaisut myös ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Esimerkiksi kiinteistöjä voitaisiin velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon ja liikenneratkaisuissa huomioitaisiin sekä kevyen liikenteen että julkisen liikenteen tarpeet nykyistä paremmin.
Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Vihreät Karviaisen perussopimuksesta
Suomessa hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna kahdesta suunnasta. Toisaalta hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaa tuloerojen kasvu, joka heikentää kaikkien sitoutumista hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Tuloerojen myötä köyhimmät jäävät syrjään köyhyyttään ja rikkaimmat rakentavat itselleen omat instituutiot, esimerkiksi yksityiset terveys- sosiaali ja koulutuspalvelut. Kumpikaan ryhmä ei osallistu hyvinvointiyhteiskuntaan. Tätä tuloerojen kasvua viimeaikaiset poliittiset toimet eli veronkevennykset ovat lisänneet.
Kunnallispoliitikkoina emme voi juurikaan vaikuttaa veropolitiikkaan, mutta toiseen samanaikaiseen kehitykseen voimme. Hyvinvointiyhteiskuntaamme ovat nimittäin nakertaneet veronkevennysten kanssa samaan aikaan julkisten hyvinvointipalveluiden tiukat säästötavoitteet, joiden tuloksena etenkin julkisten terveyspalveluiden saatavuus on kärsinyt. Elämme Suomen pisimmän yhtäjaksoisen nousukauden jälkeen tilanteessa, jossa ne, jotka eniten terveyspalveluita tarvitsisivat, niitä vähiten käyttävät ja heikoimmin saavat. Terveyspalveluiden saatavuus ja käyttö jakautuvat voimakkaan epätasa-arvoisesti. Osittain epätasa-arvo johtuu yksityisen sektorin ja työterveyshuollon kasvusta, mutta suurelta olin julkisten palveluiden saatavuuden heikkenemisestä, esimerkiksi pidentyneistä jonoista ja lyhentyneistä aukioloajoista. Tämä kehitys on mielestämme pysäytettävä. Siksi me Vihreässä valtuustoryhmässä olemme iloisia Karviaisen syntymisestä ja kannatamme perussopimuksen hyväksymistä. Karviainen tarjoaa keinon parantaa ja kehittää julkisia terveyspalveluita. Meistä kuntayhtymä on toimiva hallinnon muoto ja käyttäjäryhmistä lähtevä palveluiden suunnittelu on hyvä lähtökohta. Kuntayhtymän hallintosääntö olisi kuitenkin hyvä tuoda valtuuston käsiteltäväksi mitä pikimmin. Vaadimme myös, että kunnanhallitus huolehtii siitä, että hankkeen kannalta oleellinen terveyskeskusinvestointi Nummelaan saadaan toteutetuksi. Olemme valmiit korottamaan kunnallisveroa vuonna 2009, mikäli se on tarpeen investoinnin toteuttamiseksi.
Vihreät 2008 talousarvioista
Jo käsiteltäessä Karviaisen perussopimusta viittasin julkisen talouden säästötavoitteisiin. Näihin tavoitteisiin vetoaminen on osa uusliberalismia, johon Suomessa on siirrytty EU:ta ja 90-luvun lamaa hyväksi käyttäen. Taloudesta on tullut tavoite, vaikka sen pitäisi olla palveluiden turvaamisen väline.
Kunnan tehtävä on palvella kuntalaisia ja kunnanvaltuutettujen tehtävä tuoda kuntalaisten näkökulma päätöksentekoon ja huolehtia osaltaan kunnan palvelutehtävän toteuttamisesta. Tätä tehtävää vasten katsottuna nytkin käsillä oleva budjetissa on liiaksi painotettu säästötoimia, sitä, että saadaan edes jotakin, mutta halvalla. Parhaimmillaan palveluiden laatu pysyy entisellä tasolla, joka jo lähtökohtaisesti on melko alhainen eikä aina edes lakisääteisellä tasolla.
Vihdissä on hajakeskitetty ja saadut edut ovat joissain tapauksissa kiistanalaiset. Onko esimerkiksi kouluruokailun keskittämisestä todella saatu säästöjä? Esimerkiksi Tervalammen ala-asteella on edelleen yksi henkilö töissä, nyt hän jakaa ruuan ja siivoaa entisen keittämisen ja siivoamisen sijaan. Palkkasäästöä ei siis synny. Kuitenkin uskon kuljetuskulujen kasvaneen, kun ruoka joudutaan kuskaamaan lämpölaatikoissa ja kuljetusauto suhaa koulun ja Kuoppanummen väliä. Koululaiset valittavat ruuan laadun laskeneen selkeästi. Kysynkin nyt, onko järkevää keskittää näin pitkälle, kun kuitenkin kansainväliset tutkimukset ovat todenneet, että luultavasti Suomen hyviä oppimistuloksia peruskoulussa selittää eniten monipuolinen, maistuva ja tasapuolisesti kaikille ilmainen kouluruoka.
Koulupuolelle budjetti tosin lupaa jotain hyvääkin. Laaja-alaista erityisopetusta yritetään saada lisää – se on tarpeellista, kunhan tehtävään saadaan pätevä ja osaava opettaja. Siltikin, myös tavalliset lapset tarvitsevat aikuisia, ja opetusta. Tuntikehystä pitääkin pikimiten nostaa siten, että joitakin aineita, kuten matematiikkaa ja äidinkieltä, voidaan opettaa nykyistä pienemmissä ryhmissä. Myös 1.-2. opetustuntien määrää tulee nostaa.
Koulun täytyy tarjota aikuisen aikaa jokaiselle oppilaalle. Se on tapa, jolla hyvinvointiyhteiskunta voi vastata laman jälkeisten säästöjen ja työelämän tulosvelvoitteiden myötä yhä enemmän yksin jätettyjen lasten ja nuorten tarpeisiin. Näin voimme osaltamme palauttaa luottamusta tulevaan ja sitä yhteisyyttä, jota me kaikki tarvitsemme toimiaksemme hyvinvointiyhteiskunnan jäseninä. Toivonkin, että kunta käynnistää määrätietoisen ohjelman, jossa sitoudutaan parantamaan lasten ja nuorten palveluja. Tämä tarkoittaa pienempiä päiväkotiryhmiä, väljempiä tuntikehyksiä ja huolehtimista sekä peruskoulupalveluiden että toisen asteen kouluissa olevien nuorten ja heiden perheidensä palveluista. Nämä palvelut tulee saattaa siihen kuntoon, että oirehtivat lapset havaitaan ja otetaan hoidon pariin välittömästi, mutta myös sitä, että tavallisilla lapsilla on hyvä ja turvallinen olla kouluissa, päiväkodeissa ja harrastuksissa. Tämä ohjelma on pitkäjänteinen ja se tulee aloittaa välittömästi. Ohjelma tarkoittaa sitä, että jo ensi vuonna budjettiin varataan 50 000 euroa lisää koulukuraattorin palkkaamiseen. Jatkossa palveluiden riittävyyden ja laadun varmistamiseksi on syytä varautua myös veronkorotuksiin.
Vihreiden valtuustoryhmä tekee siis kaksi muutosesitystä budjettiin. Ensinnäkin ehdotimme 50 000 euron lisäystä sivistyskeskukseen koulukuraattorin palkkaamiseen. Toiseksi esitimme pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa lasten ja nuorten palveluihin.
Lisäksi kannatimme demarien esitystä 100 000 euron lisäämiseksi avoterveydenhoitoon.
Käsittelyn edetessä suostuimme jättämään euromääräisen lisäyksen pois, jotta avoterveydenhoitoon saatiin lisää varoja. Ponsiesitys kehittämisohjelmasta lisättiin kuitenkin.
Vihdissä 12.11. 2007
Vihreän valtuustoryhmän pj. Sikke Leinikki