(Heidi Sume-Hännisen ja Tiina Veräjänkorva teksti on julkaistu 26.8.2009 Luoteis-Uusimaassa ja sen karsittu versio Vihdin Uutisissa 30.8.2009.)
Vihtiin kaavailtu suuri kauppakeskushanke herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Asiaa voi tarkastella uusien työpaikkojen, palveluiden ja investoinnin näkökulmasta tai laajemmin aluetta koskevien liikenne- ja asuntopolitiikan sekä ilmastokysymysten näkökulmasta. Lisäksi tilanne näyttäytyy aivan erilaisena suunnitellun kauppakeskuksen lähellä asuville kuin kauempaa katsoville. Joka kulmasta katsottuna Ideaparkin mahdollinen toteutuminen muuttaa Vihtiä pysyvästi. Herääkin kysymys miten Vihtiä kehitettäisiin ilman massiivihanketta? Ovatko kehitysideat ja kunnan toiveet talouden parantumisesta Ideapark-kortin varassa?
Vihdin kunta on yhdessä 14 muun kunnan ja kaupungin kanssa tekemässä luonnosta Helsingin metropolialueen visioksi 2050. Kehyskunnissa visio nähdään mahdollisuutena kehittää asuntotarjonnan lisäksi paikallista yritystoimintaa ja asukasmäärän kasvun vaatimia palveluita. Samanaikaisesti kunnassamme on meneillään vuonna 2003 aloitettu suuri kaavoitusprojekti eteläisen Nummelan osayleiskaava. Edelliset seikat huomioituna ymmärtää hyvin kunnan innostuksen Sukarin tuomalle ajatukselle saada alueelle Ideaparkin kaltainen valtaisa kauppakeskushanke. Varsinkin, kun hanke toisi kaavailujen mukaan 240 miljoonan euron rakennusinvestoinnit ja satoja rakennusaikaisia työpaikkoja Vihdin kuntaan. Toteuduttuaan, laskelmien mukaan hanke toisi myös 1500 pysyvää työpaikkaa. Työntekijöitä voidaan tosin palkata myös lähikunnista, jolloin kaikki kaavaillut veroeurot eivät kasvattaisikaan Vihdin verotulokertymää.
Ideat Parkissa
Eteläiseen Vihtiin suunniteltu 150 000 kerrosneliömetrin kauppakeskus mitä todennäköisimmin tyhjentää ja yksipuolistaa kylien tarjontaa, kun nykyinen kehityssuunta näyttäisi osoittavan kylien elpymisen ja kasvamisen suuntaan. Nummelan lisäksi ainakin Vihdin kirkonkylässä ollaan huolissaan kaupallisen keskuksen siirtymisestä mahdolliseen kauppakeskukseen. Yhdyskunnan eheys tarkoittaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikkua ja saada palveluita. Ei ole vaikea kuvitella taajaman ulkopuolelle rakennettavan valtavan kauppakeskushankkeen imuroivan muun Vihdin palveluita. Varsinkin, jos kauppakeskukseen suunnitellaan myös viihde- ja vapaa-ajanpalveluja; elokuvateatteria, uimahallia.
Vähittäismyynnin tarjonnan lisääntyminen Vihdissä on todella toivottavaa ja se tukee sekä ilmastonmuutospolitiikkaa että kestävää yhdyskuntasuunnittelua. Vihti voisi toimia esimerkkinä nykyaikaisen energiatehokkaan, maaseutumaisen asumisen toimivuudesta juuri vahvojen kyläkeskusten ansioista. Tarvittavat asiat saadaan läheltä ja harvemmin tarvittavia erikoistuotteita lähdetään hakemaan lähikeskuksista. Vihdin sisäisen joukkoliikenteen parantaminen ja kevyenliikenteen väylien kehittäminen auttavat pitämään ostovoiman kunnassamme, tukien samalla vihtiläisen liike- ja palvelualojen yritystoiminnan kannattavuutta. Lähipalvelut lisäävät viihtyisyyttä, paikkasidonnaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta omalla asuinalueella.
On esitetty, että käsityöläiset ja taiteilijat voisivat sijoittua Ideaparkiin myymään omia tuotteitaan. Monille käsityöläisille massiivikauppakeskukset ovat kauhistus, edustaen juuri sitä kulutusteollisuutta, josta useat käsityöläiset ovat sanoutuneet irti. On myös tutkittu, että työntekijän palkkaaminen on monille käsityöläisille kynnyskysymys ja voidaan hyvin päätellä, että työtilojen ylläpitämien ja erillisen myyntitilan vuokraamin kauppakeskuksesta on kestämätön ratkaisu. On vaikea myydä laadukasta vihtiläistä ja suomalaista käsityötä, muotoilua tai taidetta tuontiketjuliikkeiden vieressä, missä halvat hinnat perustuvat suuriin tuotantomääriin ja halpatyövoimaan.
Vihti kaipaa myös korkean osaamisen yritystoimintaa ja innovatiivisia palveluita
Kauppakorkeakoulun professori Pekka Korhosen ehdottama Tieto- ja palvelutalouden kylä, jossa tutkimus ja yritystoiminta tukevat toinen toistaan, on loistava esimerkki siitä innovatiivisesta ajattelusta, joka voisi nostaa kiinnostuksen Vihtiä kohtaan ihan eri tasolle kuin Ideapark. Kauppakeskus-hankehan pohjautuu yksinomaan massiiviseen kulutukseen. Yhtenä vaihtoehtona Vihti voisi profiloitua kestävää kehitystä tukevalla yritystoiminnalla, muotoiluosaamisella sekä Tieto- ja Ekokylän kaltaisilla hankkeilla.
Vihtiä voisi kehittää myös samansuuntaiseksi metropolialueiden virkistys- ja ostoskohteeksi kuin Englannissa olevat useat maaseutukaupungit ja kylät lähituotteineen ja liikuntamahdollisuuksineen. Vihti on johtavia hevoskuntia maassamme, täällä on loistavat vapaa-ajanvietto- ja ulkoilumahdollisuudet ja paljon säilyneitä kulttuurikohteita sekä mielenkiintoista innovatiivista yritystoimintaa mm. kierrätysmateriaalien suhteen.
Kulutus lisää kulutusta – ei onnellisuutta
Tutkimusten mukaan bruttokansantuotteen nousu ei lisää ihmisten onnellisuuden tunnetta. Vaikka talous on kasvanut roimasti, on ihmisten kokema hyvinvointi ja onnellisuuden tunne pysynyt vakiona. Tutkimuksissa tärkeimpinä arvoina mainitaan yhä perhe ja ystävät sekä hyvä terveys. Löytyykö näitä kaupoista? Perhearvot näyttävät pikemminkin olevan alennusmyynnissä yksilöllisessä kulutusyhteiskunnassa.
Tutkijatohtori Anna-Kaisa Kuusisto-Arposen mukaan lapsilla ja nuorilla tuntuu olevan huoli vapaa-ajan viettopaikkojen vähyydestä. Lapset toivovat kuntien panostavan enemmän liikuntapalveluihin, nuoret puolestaan haluaisivat lisää kokoontumispaikkoja ja heille varta vasten suunniteltua toimintaa. Kauppakeskukset ovat kulutuksen tiloja, joihin periaatteessa kaikki ovat tervetulleita, mutta ongelmalliseksi leimataan kuitenkin ei-kuluttavat kansalaiset. Usein juuri nuorten oikeutus oleilla näissä paikoissa kyseenalaistetaan.
Nykykulttuuri tarjoaa kuluttamista ihanteena. Ajatellaan, että kuluttaminen tuo elämään sisältöä ja merkitystä. Monilla tuotteilla on nykyisin yhä enemmän symbolista arvoa; tuotemerkkien avulla nuoret rakentavat identiteettiä ja luovat sosiaalisia yhteisöjä. Tämä voi johtaa suuriinkin ongelmiin, jos kuluttaminen on vahva omanarvontunnon määrittäjä ja jos kulutusmahdollisuudet jakautuvat yhä epätasaisemmin.
Ei Ideapark-leimaa Vihtiin
Kyseessä on mittakaavaltaan ennennäkemätön hanke, joka toteutuessaan tulee lyömään Vihtiin Ideapark-leiman. Nykyvalossa monet näkevät hankkeen merkittävänä ratkaisuna kunnan taloudellisiin vaikeuksiin. Olisi kuitenkin tärkeää julkisesti selvittää, mitä Vihti tulisi tästä nettoamaan ja millä kustannuksilla, onko jotain, mitä ei haluta nostaa esiin julkiseen keskusteluun. Mitä Vihti tulisi hankkeen myötä menettämään kulttuuristen ja muiden arvojen näkökulmasta katsottuna?
Vihreiden kunnanvaltuutetut, 2009
Heidi Sume-Hänninen ja Tiina Veräjänkorva