Kauppakorkeakoulun professori Pekka Korhosen pelinavaus liittyen Palojärven alueelle sijoitettavasta tieto- ja palvelutalouden kylästä sai konkreettista jatkoa visiopäivänä 26.3. Airhotellissa Nummelassa. Kiitos tämän seminaarin toteutuksesta Korhoselle ja Vihdin kunnalle.
Seminaarissa esitelmöineet professorit, johtajat ja tutkijat valottivat IT-alaa ja sen tulevaisuuden näkymiä monesta vinkkelistä. Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti toi esiin näkökulmia digitalisoitumiseen ja elinkeinorakenteiden muutokseen. Tällä hetkellä monilla alueilla käytetään rinnakkain uutta ja vanhaa teknologiaa ja uudenlaiset palvelut vaativat kehittäjänsä. Voisiko tätä kehitys- ja toteutustyötä ja siihen liittyvää yritystoimintaa sijoittaa Vihtiin?
Professori Pekka Malo esitti nuorten tutkijoiden ajatuksena, että kylässä olisi ydinosaamisryhmä, joka muodostuisi tutkijoista, koodareista sekä tietokanta- ja serveriguruista. Tutkimuksellisen ja innovatiivisen ytimen ympärille muodostuisi erilaisten tieto- ja palvelutalouden pienyritysten keskittymä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella olisi kylän toiminnassa merkittävä rooli.
Paneelikeskustelussa nostettiin esiin kysymys miten tieto- ja palvelukylää markkinoitaisiin niin, että se vetäisi yrittäjiä ja myös alan huippuja. Mitä Vihti voisi tarjota porkkanana? Esiin tuotiin luonnonläheisessä ympäristössä sijaitsevat asuintontit, jotka ovat hyvien yhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta ja lähellä monipuolisia liikunta- ja retkeilyolosuhteita.
Nostaisin tähän markkinointikeskusteluun myös IT-alalla tärkeän ja ajankohtaisen kestävän kehityksen näkökulman, jossa tärkeinä arvoina ovat ekologisuus, ekonomisuus ja sosiaalisuus. Vihdissä on tehty ekologisen asumisen pioneerityötä ekokylähankkeessa, jonka tavoitteena on toimia tulevaisuuden rakentamisen mallikylänä, matalaenergiataloineen ja nopeine laajakaistaliittymineen. Linnanniitun kylässä pyritään yhdistämään perinteisen kyläyhteisön ihmisläheisyys ja nykyaikainen ympäristöystävällinen teknologia. Kylä haluaa toimia edelläkävijänä etsittäessä vastuullisia ja toimivia ratkaisuja ekologisiin kysymyksiin. Nämä samat periaatteet voitaisiin ottaa käyttöön myös tieto- ja palvelukylän konseptissa. Alueelle rakennettavissa kiinteistöissä voitaisiin soveltaa energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja käyttää kierrätysmateriaaleja ja -komposiitteja rakennusmateriaaleina. Korkeatasoinen kestävän kehityksen periaatteita noudattava ekologinen arkkitehtuuri, muotoilu ja älykkäät sovellutukset nostaisivat kylän markkina-arvoa, valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tekisivät siitä suositun vierailukohteen. Lisäarvoa saataisiin kierrätys- ja mediataiteesta ja voisihan sisätiloissa ihastella vaikka kierrätetystä tietokoneen monitorilasista tehtyä lasilaattaseinää. Piste iin päälle olisi, jos kylässä kehitettäisiin tietotekniikan käytettävyyttä parantavia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja.
Vihti on kylistä muodostuva kokonaisuus ja kyläkeskukset ovat tärkeä osa sen identiteettiä. Korkeatasoinen tieto- ja palvelukylä nostaisi Vihdin profiilia tulevaisuuden haasteisiin vastaavana kuntana.