Julkaistu Luoteis-Uusimaassa 13.3.2013
Maanantaina kokoontui Kuoppanummen koululle Nummelassa Vihdin valtuutettuja keskustelemaan Vihdin elinkeinopolitiikasta ja metropolialueen mahdollisista vaikutuksista Vihdin elinvoimaisuuteen.
Vihdin Vihreiden ja Vihreän sivistysliiton järjestämässä Vahvempi Vihti tilaisuudessa kuultiin myös kansanedustaja Osmo Soininvaaran ajatuksia Vihdin mahdollisuuksista. Soininvaaran vierailu oli osa Vihreiden aluepoliittista kiertuetta, joka alkoi Vihdistä.
Paneeliin osallistuivat lähes kaikki valtuustoryhmät
Osallistujina paneelissa oli Kim Lehtola (kok.), Olli-Pekka Hatanpää (vihr.), Kari Anttila (sdp), Sampo Ali-Jaakkola (ps), Tapio Pulkkinen (vas.) ja Sari Metsäkivi (kesk). Kommentaattorina toimi kansanedustaja Osmo Soininvaara.
Tilaisuus alkoi puheenvuoroilla siitä, mitä ovat elinvoimaisen Vihdin edellytykset.
Vihreiden puheenvuoro
Vihdin Vihreiden valtuutettu Olli-Pekka Hatanpää esitti Vihdin vahvuuksina luonnon ja monipuolisen ympäristön, jossa on tasaisesti erilaista asutusta, niin omakoti- kuin kerrostaloalueita. Vihdissä on runsaat pohjavesivarannot, joita pitää suojella. ”Pitkän tähtäimen suunnittelussa mietitään aina luonnon parasta, mutta kun mietitään lyhyellä tähtäimellä, luonto unohdetaan,” Hatanpää toteaa. Vihdin mahdollisuuksiksi Hatanpää luetteli ratayhteyden pääkaupunkiseudulle, matkailuyrittämisen ja lähiruoan tuottamisen. Hän ihmetteli, miksi Vihdissä halutaan katsoa vain metropolialueen suuntaan, sillä siinä olemme joka tapauksessa jollain tavalla mukana. Vihtiläisten palvelut ovat yhä Länsi-Uudellamaalla.
Soininvaara: keskusta Nummelaan
Kansanedustaja Osmo Soininvaaran mielestä Vihdin vahvuus on juuri siinä, että se on kaukana Helsingin keskustasta. Vihti voisi olla työpaikkaomavaraisempi, kuten Hyvinkää. Soininvaara heitti vihtiläisille ajatuksen: mitä jos Nummelasta kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin viihtyisä pikkukaupunki, joka olisi mukava paikka asua, oleskella ja viettää aikaa? Ja josta pääsisi junalla kätevästi myös pääkaupunkiseudulle, mutta myös sieltä Vihtiin. Alueen houkuttelevuus tukisi paikallista elinkeinoelämää: vihtiläiset työskentelisivät Vihdissä ja ostaisivat palveluita Vihdistä. Samalla Vihti voisi nauttia pienen kaupungin vahvuuksista ilman ruuhkia. ”Jos Vihtiin toivotaan lisää yrityksiä ja halutaan olla muutakin kuin pendelöintikunta, niin Vihdillä pitää olla keskusta,” Soininvaara painottaa.
Soininvaara varoitti myös antamasta liikaa arvoa muuttotilastoille, jotka eivät kerro koko totuutta. Tärkeintä olisi katsoa, mitä tapahtuu verotettavan tulon määrälle. Ilmi nousi myös se, että viime aikoina Vihdin väkiluvun kasvu on romahtanut.
Vihdin elinkeinopolitiikka
Vihdin yrityskehittäjä Otto Härkönen esitteli näkemyksiä siitä, miten kunta voi tukea yrityksiä menestymään. ”Kunnat luovat perusolosuhteet, joissa yritykset toimivat. Elinkeinopolitiikalla pitäisi puuttua siihen, kuinka kokonaisuutta voidaan yksinkertaistaa,” Härkönen toteaa. ”2020-luvun elinkeinopolitiikka pitää olla yhteistyötä eri yritysten kanssa, riippumatta paikkakunnasta. Pitää tuoda esiin mahdollisimman paljon tietoa tukimahdollisuuksista. Vihdissä me emme kilpaile pääkaupunkiseudun yritysten, vaan globaalisti kaikkien kanssa,” muistuttaa Härkönen.
Mihin toimialoihin Vihdissä pitäisi panostaa?
Paneelikeskustelussa kysyttiin valtuutettujen mielipidettä siihen, mihin toimialoihin Vihdissä pitäisi panostaa? Sari Metsäkivi (kesk.) nosti esiin matkailun lähiruoan hyödyntämisen vihtiläisissä kouluissa. Moni peräänkuulutti, että pk-yrityksiä tukemalla Vihtiin saadaan lisää työpaikkoja, myös yhteistoiminnan mahdollisuuksia pitäisi monien mielestä parantaa, jotta yritykset voisivat verkottua kunnan sisällä. Kari Anttila (sd.) korosti sitä, että alueen pitäisi houkutella ja kaunis keskusta olisi siihen omiaan.
Keskustelu ei aiheuttanut valtuustoryhmien tai edes yksilöiden välisiä kiistoja, päinvastoin, esimerkiksi kunnan strategialinjauksia pidettiin epäkonkreettisina ja yhdessä toivottiinkin, että sitä voitaisiin tiivistää ja tuoda enemmän käytännön toteutukseen.
Ihanteellinen metropolialuleen rakenne?
Millainen metropolialueen rakenne olisi ihanteellinen Vihdille ja miksi? Tapio Pulkkinen (vas.) esitti, että infrastruktuuri, asuminen ja liikenne voisivat olla asioita, joista päätettäisiin metropolihallinnossa. Kuitenkaan Pulkkisen mukaan kuntaliitokset eivät ole oikea ratkaisu, jotta päätöksenteko ei karkaa Vihdistä. Sampo Ali-Jaakkola (ps.) totesi, että päällekkäiset rakenteet eivät ole hyväksi, keveä rakenne olisi parempi.
Kari Anttilan (sd.) mielestä osaoptimointi ei olisi hyvä ja pohti metropolihallintoa, jossa olisi 13 itsenäistä kuntaa ja niiden päällä metropolihallinto, mutta lähidemokratia huomioitaisiin. Kim Lehtola (kok.) totesi, että vaikka kumarramme metropolihallintoon, emme pyllistä Lohjan suuntaan, ja että kuntaliitoksia ei välttämättä tarvita. Olli-Pekka Hataanpää (vihr.) kannatti aluekuntamallia, jossa maakunnan kokoisessa kunnassa käsiteltäisiin isot asiat samalla, kun nykyisten kuntien identiteetti ja paikallinen päätöksenteko säilytettäisiin.
Yleisön joukosta kommentoitiin, että sote-uudistus pitäisi tehdä ennen kuntauudistusta, josta jokainen tuntui olevan samaa mieltä.