Tiina Ranta piti ryhmäpuheen 11.11.2013 kunnanvaltuustossa
Kansallisen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen.
Peruskuntayhtymä Karviaisen Palvelutasosuunnitelmassa (vuosille 2013 – 2016) mainittujen hankkeiden osalta voimme todeta, että suunta on oikea. Palveluja on kehitetty ja kehitetään palvelukäyttäjiä kuunnellen. Hankkeiden tavoitteena on mm. ottaa ikäihmiset ja heidän omaisensa mukaan palvelujen kehittämiseen ja käynnistää ikäihmisille vertaistoimintaa, jonka tavoitteena on, että vertaisryhmiä vetäisivät jatkossa ikäihmiset itse. Nykyisessä ”projektiyhteiskunnassa” hankkeita tulee ja menee ja keskeistä olisikin saada hyvät käytännöt osaksi olemassa pysyviä rakenteita, osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Osaksi Karviaisen toimintaa, senkin jälkeen, kun ”ulkopuolinen” (Kaste) –rahoitus loppuu.
Palvelutasosuunnitelmassa puhutaan osallisuudesta. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten kuntalaisia, palvelunkäyttäjiä, asiakkaita, potilaita saadaan osallistettua palveluiden kehittämiseen? Miten ihmiset saadaan osallistumaan ja tuntemaan itsensä osallisiksi? Asiakkaan äänen kuuleminen ja asiakasosallisuus on Palvelutasosuunnitelmassa jäänyt mielestämme turhan ”ohueksi”, liian pienelle huomiolle.
Vihdin Vihreiden valtuustoryhmä toivoo, että palveluiden kehittämiseen otettaisiin mukaan kuntalaiset kautta koko Sosiaali- ja terveyssektorin (Palvelutasosuunnitelmassa tämä näkyy ainoastaan ikäihmisten osalta):
- Kokemusasiantuntijoita tulee kuulla ja kehittämistoimintaa tulisi ohjata kohti jaettua asiantuntijuutta eli koulutetun ammattihenkilöstön / sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden tulisi kehittää toimintaa yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden kanssa. Yhteisölliset kehittämistavat, kuten asiakasraadit ovat myös hyvä tapa lisätä asiakasosallisuutta.
- Vertaistuen merkitystä tulee korostaa ja mahdollisuuksia hyödyntää läpi koko sektorin. Esim. järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee panostaa. Järjestöille voisi suunnata resursseja esim. antamalla käyttöön tiloja, sillä järjestöiltä saatava apu ja tuki korvaavat tilakustannukset moninkertaisesti.
- Resurssien lisääminen ja tehokkaampien / laadukkaampien palvelujen tuottaminen eivät aina tarkoita ammattihenkilöstön lisäämistä vaan yhteistyön lisäämistä olemassa olevien toimijoiden, kuten paikallisjärjestöjen kanssa. Vihdin Vihreiden valtuustoryhmä onkin pohtinut, olisiko tulevaisuudessa tarvetta vapaaehtoistyön koordinaattorin vakanssille tai olisiko mahdollista keskittää vapaaehtoistyön ja vertaistukitoiminnan koordinointia muulla tavoin.
Kuntalaisten kanssa yhteistyössä on mahdollista suunnitella parempia ja asiakaslähtöisempiä, mutta myös kustannustehokkaampia palveluja, kun hyödynnetään palveluiden käyttäjien asiantuntemusta ja omia kokemuksia.