Esitin oheisen aloitteen Vihreiden valtuustoryhmän nimissä 6.9.2010 valtuustossa. Aloite pohjautuu keväällä Lohjalla tehtyyn aloitteeseen.
Kunta on lain mukaan vastuussa yhdyskuntajätteiden käsittelystä. EU:ssa astuu voimaan 12.12.2010 uusi jätteiden puitedirektiivi 2008/98/EY. Sen sisällön on oltava silloin kirjoitettuna Suomen lainsäädäntöön. Sisältöön on syytä paneutua heti, koska käytäntöjen muuttaminen ei tapahdu nopeasti.
Jätehierarkia on vahvistettu artiklassa 4. Siinä määritellään ensisijaisuusjärjestys: a) ehkäisy, b) valmistelu uudelleenkäyttöön, c) kierrätys, d) muu hyödyntäminen, esimerkiksi energiana ja e) loppukäsittely.
Artikla 10 käsittelee hyödyntämistä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäte hyödynnetään 4. artiklan mukaisesti.
Artikla 11 asettaa vaatimukset uudelleenkäytölle ja kierrätykselle.
Kohdassa 2 sanotaan: Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävään Euroopan kierrätysyhteiskuntaan siirtymiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: a) vuoteen 2020 mennessä jätemateriaalien kuten ainakin paperin, metallin, muovin ja lasin, jotka ovat kotoisin kotitalouksista ja mahdollisesti muista lähteistä, siinä määrin kuin nämä jätevirrat ovat samankaltaisia kuin kotitalousjätteissä, valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 50 prosenttiin niiden kokonaismäärästä.
Artikla 28 käsittelee jätehuoltosuunnitelmia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset laativat jätehuoltosuunnitelmia. Suomessa tämä viranomainen on kunta.
Muovit voidaan yleistäen jakaa kerta- ja kestomuoveihin. Kertamuoveja ei voida muokata uudelleen kovinkaan helposti ensimmäisen tuotannossa tapahtuneen polymeroinnin jälkeen. Sen sijaan kestomuovit, joita suurin osa on, voidaan muokata helpohkosti uudelleen. Kestomuovien merkitseminen juontaa pakkausdirektiivistä 97/129/EY. Nyt näyttää siltä, että lähes kaikki kestomuovimateriaalit ovat merkittyjä. Jokohan pitäisi ruveta hyödyntämään tätä muoviteollisuuden merkittävää satsausta? Mehän maksamme sitä jo tuotteissa. Neitseellisen raaka-aineen hinnan noustessa se tekee kierrätetystä materiaalista yhä kysytympää kauppatavaraa. Ongelmana käytännön toteuttamisessa on se, että jäte on Suomessa kunnan omaisuutta sen jälkeen, kun asukas on esineestä luopunut. Siihen kajoaminen on uhkasakon uhalla kielletty. Kierrätys ei toteudukaan, jos kunta ei järjestä muovien erilliskeräystä.
Tuleva jätteiden puitedirektiivi vaatii 50%:n kierrätystä yhdyskuntajätemuoveille vuonna 2020. Nyt on oikea aika ryhtyä kierrättämään muoveja. Sehän on jätejae, josta voi saada rahaakin. Muovien lajittelu ja erilliskeräys olisi aloitettava mahdollisimman pian, jotta tekniset hankaluudet ehdittäisiin hioa pois ja oppisimme rauhassa lajittelun. Lohjalla pidetyssä seminaarissa eräs jätteistä huolehtiva yhtiö toi esiin käyttämänsä 4 – 5 lokeron lajittelukuljetuksen. Tällainen jo kokeiltu ratkaisu voisi olla pohjana muovin keräykseen Vihdissä.
Esitämme, että kunnanhallitus ryhtyy välittömiin toimiin jätemuovin kierrätyksen järjestämiseksi Vihdissä. Selvityksessä on tärkeätä etsiä sopiva yhteistyökumppani, joka järjestää keräyksen ja organisoi yhteyden kierrätysmuoviteollisuuteen. Samalla kannattaa aloittaa jätehuoltosuunnitelman laadinta.
Tiina Veräjänkorva
Vihreiden valtuustoryhmä