Maatalousyrittäjillä ei ole helppoa. Byrokratia kasvaa, tuottavuus vähenee ja tilakoon suurentamiselle on suuret paineet. Onneksi maatalousyrittäjillä on toimivat neuvontapalvelut, kuten Pro Agria, Finska hushålssällskapet (FHS) ja Svenska landbruksproducenternas centralförbund (SLC). Näiltä kannattaa tiedustella apua niin tukilomakkeiden täyttämisessä kuin toiminnan suunnittelussa ja rahoittamisessa, kuten Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) edustaja Aino Launto-Tiuttu opasti.
Lukemalla järjestöjen sivuja voi mielihyvällä todeta, että puhtaalle luonnolle ja ympäristön tilalle annetaan paljon painoarvoa. Mikä ei tietenkään ole lainkaan ihmeellistä, sillä maa- ja metsätalous itsestään selvästi riippuvainen näistä voimavaroista. Launto-Tiuttu kertoikin, että varsinkin nuorempien maatalousyrittäjien keskuudessa suhtautuminen ympäristöasioihin on erittäin positiivista. Ympäristötukia on kuitenkin juuri muutettu, joka yhdessä vaikean taloudellisen tilanteen kanssa voi aiheuttaa sen, että osa ympäristötoimista jää tekemättä.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo vakuutti, että byrokratiaa ollaan vähentämässä. Toivotaan näin. Ainakin lähiruoan käyttäminen on nykyään helpompaa. Tuottavuuden kasvulle ehdotettiin lääkkeiksi mm. muuntumista alkutuottajasta lopputuottajaksi, kuten Westankärrin omistaja Mårten Forss kertoi heidän tehneen. Tulevaisuudessa tullaan Westankärrissä keskittymään mm. lähiruoan tuotantoon, maisemanhoitopalveluihin ja ympäristöä parantaviin toimiin. Yes!
Mats Nurmio, kunnan yritysneuvoja, esitti paneelille kysymyksen, että onko Kemiönsaarellakin tosiaan pakko nosta tilojen kokoa? Yksi osallistujista muotoili osuvasti, että hänellä ei niinkään ole mielenkiintoa ryhtyä kolhoosin johtajaksi, pienempi riittää. Tilojen suurentuminen johtaa SLC:n Holger Falckin mukaan mitä ilmeisemmin siihen, että tilat yhtiöitetään osakeyhtiöiksi ja sitten ollaankin aivan toisenlaisessa tilanteessa, niin työn kuin tukien suhteen.
Tilojen koon suurentuminen voitaisiin FHS:n Peter Fritzénin mukaan estää intensiivisemmällä yhteistyöllä koneiden ja laitteiden osalta, näin saataisiin kiinteät kulut pienemmiksi. Westankärrin Forss kertoi, että myös työvoimasta on pulaa. Tähän jatkoin itse kysymällä, voisiko kunnalla olla jonkinlainen työ- ja työntekijäpooli, josta löytyisi tekijä työlle? Pooli ei olisi tarkoitettu pelkästään työttömille, vaan myös paikallisille, jotka voisivat olla kiinnostuneita esim. poimimaan omenoita tai tekemään muuta lyhytaikaista työtä ja tätä kautta samaan sisältöä ja hyvinvointia elämäänsä. Tätä voitaisiin laajentaa kattamaan myös ulkomaalaisia työntekijöitä. Myös matkailun ja maatalouden voisi yhdistää kibbutsi-ideaa soveltamalla. Jos säädökset antavat myöten. Tässä vaiheessa palasin takaisin maanpinnalle… Mutta me voisimme yhdessä luoda henkeä pienimuotoisen maatilakulttuurin puolesta kunnassamme – Pro Parva Agria Kimitoarkipelagia. Tämä vaatii kuitenkin ah aina niin vaikeaa asennemuutosta ja yhteistyöhalua kehittää kunnan tulevaisuutta tähän suuntaan.
Ja kas, kunnan kehitysjohtaja Gilla Granberg kertoi, että kunnalla on rahaa projektille Työkomppania, joka jatkaa viime vuonna käynnistynyttä täsmätyönhakuhanketta ja siinä voitaisiin kenties tehdä jotain tähän liittyvää. Gilla kertoi myös, että kunta keskustelee ELY-keskuksen kanssa kunnan osallistumisesta Ranku-hankkeeseen, jossa pyritään kohti ravinneneutraalia kuntaa.
Pysymme kuulolla.
Sihteeri Satu